< Jobin 36 >

1 Elihu puhui vielä ja sanoi:
Elihu loh koep a cong tih,
2 Odota vielä vähä, minä osoitan sinulle sen; sillä minulla on vielä nyt jotakin Jumalan puolesta sanomista.
“Kamah taengah bet m'bulbo uh lamtah nangmih te olthui khaw Pathen yueng la koep kan thui eh.
3 Minä tuon minun ymmärrykseni kaukaa, ja osoitan, että minun Luojani on hurskas.
Ka poeknah he khohla lamloh kam phueih tih, duengnah he kai aka saii ham ni ka khueh.
4 Sillä minun puheessani ei tosin ole petosta, minun ymmärrykseni on vilpitöin sinun edessäs.
Ka olthui he a honghi pawt dongah nang taengkah lungming khaw a cuemthuek ham tueng pai.
5 Katso, Jumala on voimallinen, ei kuitenkaan hän ketään hylkää: Hän on voimallinen sydämensä väestä.
Pathen tah khuet tih lungbuei thadueng a khuet te a sit moenih ne.
6 Jumalatointa ei hän varjele, vaan auttaa köyhää oikeuteen.
Halang te hlun pawt tih mangdaeng te tiktamnah la a paek.
7 Ei hän käännä silmiänsä pois hurskaasta: hän on myös kuningasten kanssa istuimella: hän antaa heidän pysyä alinomati, että he korkiaksi tulevat.
A mik te hlangdueng taeng lamloh khap pawt tih manghai rhoek te ngolkhoel dongah a ngol sak. Te phoeiah amih a yoeyah la a thuung tih a sang sak.
8 Ja ehkä vangit olisivat jalkapuussa, ja sidottuna surkeuden köysillä:
Tedae hmaipom neh pin uh tih phacip phabaem rhuihet neh a tuuk uh atah,
9 Niin hän ilmoittaa heille heidän työnsä ja rikoksensa, että he ovat tehneet väkivaltaa,
Amih kah bisai neh a boekoeknah dongah a len uh te khaw amih taengah a thui pah.
10 Ja avaa heidän korvansa kuritukseen, ja sanoo heille, että he kääntyisivät pois vääryydestä.
Thuituennah hamla amih hna te a vueh pah tih, boethae lamloh mael hamla a thui pah.
11 Jos he kuulevat ja palvelevat häntä, niin he hyvissä päivissä vanhenevat ja ilolla elävät.
A hnatun uh tih tho a thueng koinih a khohnin then neh thok tih a kum te a naepnoi la boeih.
12 Jos ei he kuule, niin he kaatuvat miekalla, ja hukkuvat ennenkuin he sen havaitsevat.
Tedae a hnatun uh pawt atah pumcumnah neh a paan uh vetih mingnah aka tal bangla pal uh ni.
13 Ulkokullatut kartuttavat vihan: ei he huuda, kuin he vankina ovat;
Lungbuei lailak rhoek loh thintoek a khueh uh tih amih a khih vaengah pataeng bomnah bih pawh.
14 Niin heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, ja heidän elämänsä huorintekiäin seassa.
Amih hinglu te camoe la, a hingnah khaw hlanghalh lakli ah duek.
15 Mutta vaivaista auttaa hän vaivaisuudessa, ja avaa köyhäin korvan murheessa.
A phacip phabaem vaengah, mangdaeng khaw a pumcum sak tih a hna te nennah neh a toeh.
16 Hän tempaa sinunkin ahdistuksen kidasta avaruuteen, jolla ei pohjaa ole; ja sinun pöydälläs on lepo, täytetty kaikella hyvällä.
Rhal ka lamloh hmuenka la nang m'poh la m'poh. Te lam te mangdaeng mangtok om pawt tih na caboei dongkah mongnah maehhloi ngang.
17 Ja sinä olet täydellisesti havaitseva jumalattoman tuomion; mutta tuomio ja oikeus vahvistaa sinun.
Halang kah dumlai khaw na cung sak tih, dumlai neh laitloeknah loh m'moep.
18 Katso, ettei viha ole vietellyt sinua voimassas, eli suuret lahjat ole kääntäneet sinua.
Kosi loh nang te boeinah neh m'vuet ve ne. Te dongah tlansum cungkuem loh nang m'phaelh boel saeh.
19 Luuletkos hänen huolivan jalouttas, kultaa eli jonkun väkevyyttä ja varaa?
Rhal khuiah pawt khaw, na bombihnah neh thadueng, thayung boeih loh m'khoembael aya?
20 Ei sinun tarvitse ikävöidä yötä, karatakses ihmisten päälle siallansa.
A hmuikah pilnam a khum sak ham khoyin khaw hloem aih boeh.
21 Kavahda sinuas, ja älä käännä sinuas vääryyteen, niikuin sinä surkeuden tähden ruvennut olet.
Ngaithuen, boethae taengla mael boeh. Te te phacip phabaem lakah te na tuek coeng te.
22 Katso, Jumala on korkia voimassansa: kuka on senkaltainen opettaja kuin hän on?
Pathen tah amah thadueng neh thaphoh uh coeng ke. Amah bangla unim aka saya?
23 Kuka tutkii hänen tiensä? ja kuka sanoo hänelle: sinä teet väärin?
Anih ham a longpuei te u long nim a tae pah tih, u long nim, ‘Dumlai na saii,’ a ti nah.
24 Muista, ettäs ylistät hänen töitänsä, niinkuin ihmiset veisaavat.
Amah kah bisai na rhoeng sak ham te poek. Te ni hlang rhoek loh a hlai uh.
25 Sillä kaikki ihmiset sen nähneet ovat: Ihmiset näkevät sen kaukaa.
Hlang boeih loh te te a hmuh uh tih hlanghing loh khohla lamkah a paelki.
26 Katso, Jumala on suuri, ja emme tiedä sitä: hänen vuosilukunsa ovat arvaamattomat.
Pathen tah a len dongah a kum tarhing te m'ming uh lek pawt tih, khenah lek pawh.
27 Sillä hän tekee veden pieniksi pisaroiksi, ja ajaa pilvensä kokoon sateeksi,
Tui dongkah aangpi a yoek tih khotlan te a tuihu lamloh a ciil.
28 Että pilvet pisaroitsevat ja vuotavat vahvasti ihmisten päälle.
Khomong khaw cip tih hlang soah muep pha.
29 Koska hän aikoo hajoittaa pilvensä ja majansa jylinän.
Khomai maiyan neh a dungtlungim kah pang ol a yakming mai ngawn.
30 Katso, niin hän levittää valkeutensa sen päälle, ja peittää meren syvyyden.
A vangnah loh a taengah a kah tih tuitunli yung duela a khuk.
31 Sillä näillä tuomitsee hän kansan; ja antaa ruokaa runsaasti.
Te nen te pilnam taengah lai a tloek tih a yet taengah caak a paek.
32 Hän kätkee valkeuden käsissänsä, ja käskee sen palata.
A kut dongkah vangnah loh a khuk tih phek a cuuk ham khaw te te a uen.
33 Sen ilmoittaa hänen lähimmäisensä, joka on pitkäisen viha pilvissä.
A khohum loh amah kawng te a doek tih boiva pataeng thintoek neh cet.

< Jobin 36 >