< Jobin 35 >
1 Ja Elihu vastasi ja sanoi:
Og Elihu tok til ords og sagde:
2 Luuletkos sen oikiaksi, ettäs sanot: minä olen hurskaampi Jumalaa?
«Seg, trur du vel at slikt er rett, so du meir rettvis er enn Gud,
3 Sillä sinä sanot: mitä siitä hyvää on, mitä se auttaa, jos joku välttää syntiä?
når djervt du spør: «Kva gagn hev eg, kva løn um eg frå syndi flyr?»
4 Minä vastaan sinua sanoilla, ja sinun ystäviäs sinun kanssas.
På dette vil eg svara deg og likeins venerne med deg.
5 Katso taivaasen ja näe, ja katso pilviin, että ne ovat korkiammat sinua.
Ditt auga du mot himmelen snu, og sjå på skyerne der uppe!
6 Jos sinä syntiä teet, mitäs taidat hänelle tehdä? ja jos sinun pahuutes on suuri, mitäs taidat hänelle tehdä?
Di synd, kann ho vel skade honom? Lid han, um dine brot er mange?
7 Ja jos sinä olet hurskas, mitäs taidat hänelle antaa? eli mitä hän ottaa sinun kädestäs?
Er du rettvis, kva gjev du honom? Kva fær han då utav di hand?
8 Ihmiselle sinun kaltaiselles tekee sinun pahuutes jotakin, ja ihmisen lapselle sinun hurskautes.
Di synd vedkjem ein mann som deg, di rettferd gjeld eit menneskje.
9 Ne huutavat, kuin heille paljo väkivaltaa tapahtuu, ja valittavat voimallisten käsivartta,
Dei klagar yver urett stor og skrik um hjelp mot valdsmenns arm;
10 Jotka ei sano: Kussa on Jumala, minun Luojani, joka yöllä tekee virret?
men spør’kje: «Kvar er Gud, min skapar, som let ved natt lovsongar tona,
11 Joka meitä tekee oppineemmaksi eläimiä maan päällä, ja taitavammaksi taivaan lintuja.
gjev oss meir vit enn dyr på mark og meir forstand enn fugl i luft?»
12 Mutta he valittavat pahain ylpeyttä; ja ei hän kuule heitä.
Der ropar dei - han svarar ikkje - um hjelp mot ovmod hjå dei vonde.
13 Sillä ei jumala kuule turhaa, ja Kaikkivaltias ei katso sitä.
Gud høyrer ei på tome ord, slikt agtar Allvald ikkje på.
14 Nyt sinä sanot: et sinä näe häntä; mutta tuomio on hänen edessänsä, vaan odota häntä.
Um enn du segjer du ei ser han, han ser han nok saki, bi på honom!
15 Jos ei hänen vihansa niin äkisti kosta, ja ei ole tietävinänsä, että siinä niin monta rikosta on;
Og no, når vreiden hans ei refser, tru han ei kjenner dårskapen?
16 Sentähden on Job turhaan suunsa avannut ja taitamattomia puheita puhunut.
Men Job let upp sin munn til fåfengd, uvitugt talar han so mykje.»