< Jobin 35 >
1 Ja Elihu vastasi ja sanoi:
Og Elihu svarede fremdeles og sagde:
2 Luuletkos sen oikiaksi, ettäs sanot: minä olen hurskaampi Jumalaa?
Holder du dette for Ret — du sagde jo: Jeg er retfærdigere end Gud —
3 Sillä sinä sanot: mitä siitä hyvää on, mitä se auttaa, jos joku välttää syntiä?
at du siger: Hvad gavner det dig? hvad Gavn har jeg deraf, fremfor om jeg syndede?
4 Minä vastaan sinua sanoilla, ja sinun ystäviäs sinun kanssas.
Jeg vil give Svar til dig og til dine Venner med dig:
5 Katso taivaasen ja näe, ja katso pilviin, että ne ovat korkiammat sinua.
Sku Himmelen og se og betragt Skyerne; de ere højt over dig.
6 Jos sinä syntiä teet, mitäs taidat hänelle tehdä? ja jos sinun pahuutes on suuri, mitäs taidat hänelle tehdä?
Dersom du har syndet, hvad kan du gøre imod ham? og ere dine Overtrædelser mange, hvad kan du volde ham?
7 Ja jos sinä olet hurskas, mitäs taidat hänelle antaa? eli mitä hän ottaa sinun kädestäs?
Dersom du er retfærdig, hvad kan du give ham? eller hvad skal han modtage af din Haand?
8 Ihmiselle sinun kaltaiselles tekee sinun pahuutes jotakin, ja ihmisen lapselle sinun hurskautes.
Et Menneske, som du er, vedkommer din Ugudelighed, og et Menneskes Barn din Retfærdighed.
9 Ne huutavat, kuin heille paljo väkivaltaa tapahtuu, ja valittavat voimallisten käsivartta,
Over de mangfoldige Undertrykkelser raaber man, skriger om Hjælp imod de mægtiges Arm.
10 Jotka ei sano: Kussa on Jumala, minun Luojani, joka yöllä tekee virret?
Men ingen siger: Hvor er Gud, som skabte mig, han, som giver Lovsange om Natten;
11 Joka meitä tekee oppineemmaksi eläimiä maan päällä, ja taitavammaksi taivaan lintuja.
som belærer os fremfor Dyrene paa Jorden og gør os visere end Fuglene under Himmelen?
12 Mutta he valittavat pahain ylpeyttä; ja ei hän kuule heitä.
Der raabe de, men han svarer ikke, for de ondes Hovmods Skyld.
13 Sillä ei jumala kuule turhaa, ja Kaikkivaltias ei katso sitä.
Kun Forfængelighed hører Gud ikke, og den Almægtige agter ikke derpaa.
14 Nyt sinä sanot: et sinä näe häntä; mutta tuomio on hänen edessänsä, vaan odota häntä.
Ogsaa naar du siger, du skuer ham ikke, saa er Dommen alt for hans Ansigt, derfor vent paa ham!
15 Jos ei hänen vihansa niin äkisti kosta, ja ei ole tietävinänsä, että siinä niin monta rikosta on;
Men nu, fordi hans Vrede ikke hjemsøger, og han ikke agter stort paa Overmodet:
16 Sentähden on Job turhaan suunsa avannut ja taitamattomia puheita puhunut.
Saa oplader Job sin Mund med Forfængelighed, han gør Ordene mangfoldige uden Forstand.