< Jobin 34 >
Además respondió Eliú, y dijo:
2 Te taitavat, kuulkaat minun puhettani, ja te ymmärtäväiset, ottakaat korviinne.
Oíd, sabios, mis palabras; y vosotros, doctos, estadme atentos.
3 Sillä korva koettelee puheen, ja suu maistaa ruan.
Porque el oído prueba las palabras, como el paladar gusta para comer.
4 Valitkaamme meillemme oikeus, tietääksemme keskenämme, mikä hyvä on.
Escojamos para nosotros el juicio, conozcamos entre nosotros cuál sea lo bueno;
5 Sillä Job on sanonut: minä olen hurskas, ja Jumala on kieltänyt minulta oikeuteni.
porque Job ha dicho: Yo soy justo, y Dios me ha quitado mi derecho.
6 Minun täytyy valhetella, ehkä minulla vielä oikeus olis: minä vaivataan ilman ansiota minun nuoliltani.
En mi juicio fue mentiroso, mi saeta es gravosa sin haber yo prevaricado.
7 Kuka on Jobin vertainen, joka irvistystä juo niinkuin vettä,
¿Qué hombre hay como Job, que bebe el escarnio como agua?
8 Ja käy pahantekiäin kanssa tiellä, niin että vaeltaa jumalattomain kanssa?
Y va en compañía con los que obran iniquidad, y anda con los hombres maliciosos.
9 Sillä hän on sanonut: Ei se auta ihmistä, että hän pyytää Jumalalle kelvata.
Porque dijo: De nada servirá al hombre el conformar su voluntad con Dios.
10 Sentähden, te toimelliset, kuulkaat minua. Pois se, että Jumala olis jumalatoin ja Kaikkivaltias väärä.
Por tanto, varones de entendimiento, oídme: Lejos esté de Dios la impiedad, y del Omnipotente la iniquidad.
11 Sillä hän antaa itsekullekin ihmiselle ansionsa jälkeen, ja maksaa tiensä jälkeen.
Porque él pagará al hombre según su obra, y él le hará hallar conforme a su camino.
12 Ilman epäilemätä, ei Jumala tuomitse ketään vääryydellä, eikä Kaikkivaltias käännä oikeutta.
Sí, por cierto, Dios no hará injusticia, y el Omnipotente no pervertirá el derecho.
13 Kuka on asettanut ne mitkä maan päällä ovat, ja kuka on pannut koko maanpiirin?
¿Quién visitó por él la tierra? ¿Y quién puso en orden todo el mundo?
14 Jos hän tahtois, niin hän vois kaikkein hengen ja elämän koota tykönsä.
Si él pusiese sobre el hombre su corazón, y recogiese así su espíritu y su aliento,
15 Kaikki liha kuolis yhteen, ja ihminen tulis tuhaksi jälleen.
toda carne perecería juntamente, y el hombre se tornaría en polvo.
16 Onko sinulla ymmärrystä, niin kuule näitä, ja ota vaari puheeni äänestä.
Si pues hay en ti entendimiento, oye esto: Escucha la voz de mis palabras.
17 Taivuttaisko joku sentähden oikeuden, että hän vihaa häntä, ja tahtoisitkos hurskaan ja jalon tuomita jumalattomaksi?
¿Por ventura se enseñoreará el que aborrece el juicio? ¿Y condenarás tú al poderoso siendo justo?
18 Pitäiskö sanottaman kuninkaalle: sinä Belial! ja ruhtinaille: te jumalattomat!
¿Por ventura se ha de decir al rey: Perverso; y a los príncipes: Impíos?
19 Joka ei kuitenkaan katso ruhtinain muotoa, eikä pidä eroitusta rikkaan ja köyhän välillä; sillä he ovat kaikki hänen käsialansa.
Cuánto menos a aquél que no hace acepción de personas de príncipes, ni el rico es de él más respetado que el pobre; porque todos son obras de sus manos.
20 Pikaisesti täytyy heidän kuolla vielä puoliyönäkin: kansan täytyy hämmästyä ja hukkua: väkevä voimatoinna otetaan pois.
En un momento mueren, y a media noche se alborotarán los pueblos, y pasarán, y sin mano será quitado el poderoso.
21 Sillä hänen silmänsä näkevät jokaisen tien, ja hän katsoo kaikki heidän askeleensa.
Porque sus ojos están puestos sobre los caminos del hombre, y ve todos sus pasos.
22 Ei pimiä eikä kuoleman varjo ole siellä, että pahantekiät itsensä siinä salaisivat.
No hay tinieblas, ni sombra de muerte donde se encubran los que obran maldad.
23 Sillä ei ole yhdellekään sallittu, että hän tulis Jumalan kanssa oikeudelle.
No carga pues él al hombre más de lo justo, para que vaya con Dios a juicio.
24 Hän musertaa monta epälukuista tuimaa, ja asettaa muita heidän siaansa;
El quebrantará a los fuertes sin pesquisa, y hará estar a otros en su lugar.
25 Että hän tuntee heidän työnsä, ja kukistaa heitä yöllä, että he muserretaan rikki.
Por tanto él hará notorias las obras de ellos, cuando trastornará en noche, y serán quebrantados.
26 Hän heittää jumalattomat ilmeisesti kokoon,
Como a malos los herirá en lugar donde sean vistos;
27 Ettei he häntä seuranneet, ja ei tahtoneet ymmärtää hänen teitänsä;
por cuanto así se apartaron de él, y no consideraron todos sus caminos;
28 Että vaivaisten hunto tulis hänen eteensä ja hän kuulis viheliäisten huudon.
haciendo venir delante de sí el clamor del pobre, y oyendo el clamor de los necesitados.
29 Jos hän antaa rauhan, kuka tahtoo kadottaa? ja jos hän peittää kasvonsa, kuka taitaa katsoa hänen päällensä, kansan ja ihmisten seassa?
Y si él diere reposo, ¿quién inquietará? Si escondiere el rostro, ¿quién lo mirará? Esto sobre una nación, y lo mismo sobre un hombre;
30 Niin ei hän anna ulkokullatun hallita, kansan lankeemuksen tähden.
haciendo que reine el hombre hipócrita para escándalos del pueblo.
31 Minä puhun Jumalan edessä, joka sanoo: minä olen säästänyt, en minä turmele.
Porque de Dios es decir: Yo perdoné, no destruiré.
32 Ellen minä ole osannut, niin opeta sinä minua: jos minä olen tehnyt väärin, niin en minä sitä silleen tee.
Enséñame tú lo que yo no veo; que si hice mal, no lo haré más.
33 Onko joku, joka vastaa sinun puolestas, koska et sinä tahdo? se on sinun ehdossas, ja ei minun. Jos sinä nyt jotakin tiedät, niin puhu.
¿Por ventura acabará por ti su obra, que no quieras tú, o quieras, o yo? Di lo que sabes.
34 Toimellisten miesten sallin minä kyllä puhua minulleni. Ja taitava mies kuulee minua.
Los hombres de entendimiento dirán conmigo, y el hombre sabio me oirá:
35 Mutta Job puhuu tyhmästi, ja hänen puheessansa ei ole ymmärrystä.
Que Job no habla con sabiduría, y sus palabras no son con entendimiento.
36 Minun isäni! anna Jobia koeteltaa loppuun asti, että hän kääntää itsensä vääräin ihmisten tykö.
Deseo yo que Job sea probado ampliamente, para que haya respuestas contra los hombres inicuos.
37 Hän on paitsi entisiä syntejänsä vielä nyt pilkannut: anna hänen meidän edessämme lyödyksi tulla, ja sitte hän riidelkään kyllä sanoillansa Jumalan edessä.
Porque a su pecado añadió impiedad; bate las manos entre nosotros, y contra Dios multiplica sus palabras.