Jobin 34
1 Ja Elihu vielä sanoi:
Eliú continuó:
2 Te taitavat, kuulkaat minun puhettani, ja te ymmärtäväiset, ottakaat korviinne.
Escuchen, oh sabios, mis palabras, y ustedes, los que saben, escúchenme.
3 Sillä korva koettelee puheen, ja suu maistaa ruan.
Porque el oído distingue las palabras y el paladar prueba el alimento.
4 Valitkaamme meillemme oikeus, tietääksemme keskenämme, mikä hyvä on.
Escojamos lo que es recto y sepamos entre nosotros lo que es bueno.
5 Sillä Job on sanonut: minä olen hurskas, ja Jumala on kieltänyt minulta oikeuteni.
Porque Job dijo: Yo soy justo. ʼEL me quitó mi derecho.
6 Minun täytyy valhetella, ehkä minulla vielä oikeus olis: minä vaivataan ilman ansiota minun nuoliltani.
¿Debo mentir con respecto a mi derecho? Aunque no cometí transgresión, mi herida es incurable.
7 Kuka on Jobin vertainen, joka irvistystä juo niinkuin vettä,
¿Quién hay como Job, quien bebe el desprecio como agua,
8 Ja käy pahantekiäin kanssa tiellä, niin että vaeltaa jumalattomain kanssa?
quien se va en compañía con los transgresores y camina con los perversos?
9 Sillä hän on sanonut: Ei se auta ihmistä, että hän pyytää Jumalalle kelvata.
Pues afirma: De nada le sirve al hombre deleitarse en ʼElohim.
10 Sentähden, te toimelliset, kuulkaat minua. Pois se, että Jumala olis jumalatoin ja Kaikkivaltias väärä.
Por tanto, hombres cuerdos, escúchenme: ¡Lejos esté de ʼElohim la perversidad, y de ʼEL-Shadday la injusticia!
11 Sillä hän antaa itsekullekin ihmiselle ansionsa jälkeen, ja maksaa tiensä jälkeen.
Porque Él paga al hombre según sus obras y hace que cada uno halle según su camino.
12 Ilman epäilemätä, ei Jumala tuomitse ketään vääryydellä, eikä Kaikkivaltias käännä oikeutta.
Ciertamente ʼElohim no obra perversamente, ni ʼEL-Shadday pervierte la justicia.
13 Kuka on asettanut ne mitkä maan päällä ovat, ja kuka on pannut koko maanpiirin?
¿Quién le dio autoridad sobre la tierra? ¿Quién le confió todo el universo?
14 Jos hän tahtois, niin hän vois kaikkein hengen ja elämän koota tykönsä.
Si Él determina hacer así, retirar para Sí mismo su Espíritu y su aliento,
15 Kaikki liha kuolis yhteen, ja ihminen tulis tuhaksi jälleen.
toda carne perecería juntamente, y el hombre volvería al polvo.
16 Onko sinulla ymmärrystä, niin kuule näitä, ja ota vaari puheeni äänestä.
Si tienes entendimiento, escucha esto, escucha el sonido de mis palabras:
17 Taivuttaisko joku sentähden oikeuden, että hän vihaa häntä, ja tahtoisitkos hurskaan ja jalon tuomita jumalattomaksi?
¿Gobernará el que aborrece la justicia? ¿Te atreves a condenar al Justo poderoso,
18 Pitäiskö sanottaman kuninkaalle: sinä Belial! ja ruhtinaille: te jumalattomat!
a Aquél que declara a un rey inútil y perversos a los nobles,
19 Joka ei kuitenkaan katso ruhtinain muotoa, eikä pidä eroitusta rikkaan ja köyhän välillä; sillä he ovat kaikki hänen käsialansa.
Quien no muestra parcialidad con príncipes, ni considera al rico por encima del pobre? Porque todos ellos son la obra de sus manos.
20 Pikaisesti täytyy heidän kuolla vielä puoliyönäkin: kansan täytyy hämmästyä ja hukkua: väkevä voimatoinna otetaan pois.
De repente a medianoche mueren, las gentes se estremecen y ya no están. Los poderosos son derribados y no por mano.
21 Sillä hänen silmänsä näkevät jokaisen tien, ja hän katsoo kaikki heidän askeleensa.
Porque los ojos de Él están sobre las sendas del hombre y observan todos sus pasos.
22 Ei pimiä eikä kuoleman varjo ole siellä, että pahantekiät itsensä siinä salaisivat.
No hay oscuridad ni sombras donde puedan ocultarse los que hacen iniquidad.
23 Sillä ei ole yhdellekään sallittu, että hän tulis Jumalan kanssa oikeudelle.
Pues no le impone plazo al hombre, para que comparezca a juicio ante ʼEL.
24 Hän musertaa monta epälukuista tuimaa, ja asettaa muita heidän siaansa;
Él quebranta a los poderosos sin indagar y pone a otros en lugar de ellos.
25 Että hän tuntee heidän työnsä, ja kukistaa heitä yöllä, että he muserretaan rikki.
Por cuanto conoce las obras de ellos, los trastorna en una noche, y quedan deshechos.
26 Hän heittää jumalattomat ilmeisesti kokoon,
Los azota por sus perversidades en un lugar público,
27 Ettei he häntä seuranneet, ja ei tahtoneet ymmärtää hänen teitänsä;
porque se apartaron de seguirlo. No consideraron alguno de los caminos de Él.
28 Että vaivaisten hunto tulis hänen eteensä ja hän kuulis viheliäisten huudon.
Buscaron que el clamor del pobre llegara a Él, y que escuchara el clamor de los afligidos.
29 Jos hän antaa rauhan, kuka tahtoo kadottaa? ja jos hän peittää kasvonsa, kuka taitaa katsoa hänen päällensä, kansan ja ihmisten seassa?
Cuando Él da tranquilidad, ¿quién entonces lo inculpará? Si esconde su rostro, ¿quién lo mirará? Esto ocurre tanto con respecto a una nación como con respecto a un hombre,
30 Niin ei hän anna ulkokullatun hallita, kansan lankeemuksen tähden.
para evitar que reine el impío e imponga trampas al pueblo.
31 Minä puhun Jumalan edessä, joka sanoo: minä olen säästänyt, en minä turmele.
Porque, ¿alguno le dijo a ʼEL: Generé mi castigo, no pecaré más,
32 Ellen minä ole osannut, niin opeta sinä minua: jos minä olen tehnyt väärin, niin en minä sitä silleen tee.
enséñame Tú lo que yo no veo? ¡Si obré mal, no lo haré más!
33 Onko joku, joka vastaa sinun puolestas, koska et sinä tahdo? se on sinun ehdossas, ja ei minun. Jos sinä nyt jotakin tiedät, niin puhu.
¿Retribuirá según tus condiciones, porque tú rechazas las de Él? Si rechazas o si aceptas, Él te retribuirá, no yo. Y si no es así, dí lo que sabes.
34 Toimellisten miesten sallin minä kyllä puhua minulleni. Ja taitava mies kuulee minua.
Los hombres de entendimiento me lo dirán, y el hombre sabio que me escucha:
35 Mutta Job puhuu tyhmästi, ja hänen puheessansa ei ole ymmärrystä.
Que Job no habló con sabiduría, que sus palabras fueron sin discernimiento,
36 Minun isäni! anna Jobia koeteltaa loppuun asti, että hän kääntää itsensä vääräin ihmisten tykö.
que Job debe ser probado hasta el límite, porque respondió como los perversos,
37 Hän on paitsi entisiä syntejänsä vielä nyt pilkannut: anna hänen meidän edessämme lyödyksi tulla, ja sitte hän riidelkään kyllä sanoillansa Jumalan edessä.
y a su pecado añade rebelión. Bate palmas ante nosotros y multiplica sus palabras contra ʼEL.
