< Jobin 34 >
Nadalje je Elihú odgovoril in rekel:
2 Te taitavat, kuulkaat minun puhettani, ja te ymmärtäväiset, ottakaat korviinne.
»Poslušajte moje besede, oh vi modri možje. Pazljivo mi prisluhnite vi, ki imate spoznanje.
3 Sillä korva koettelee puheen, ja suu maistaa ruan.
Kajti uho preizkuša besede, kakor usta okušajo hrano.
4 Valitkaamme meillemme oikeus, tietääksemme keskenämme, mikä hyvä on.
Izberimo si sodbo. Naj med seboj spoznamo, kaj je dobro.
5 Sillä Job on sanonut: minä olen hurskas, ja Jumala on kieltänyt minulta oikeuteni.
Kajti Job je rekel: ›Jaz sem pravičen in Bog je odvzel mojo sodbo.
6 Minun täytyy valhetella, ehkä minulla vielä oikeus olis: minä vaivataan ilman ansiota minun nuoliltani.
Mar naj bi lagal zoper svojo pravico? Moja rana je nezaceljiva, brez prestopka.‹
7 Kuka on Jobin vertainen, joka irvistystä juo niinkuin vettä,
Kateri človek je podoben Jobu, ki norčevanje pije kakor vodo?
8 Ja käy pahantekiäin kanssa tiellä, niin että vaeltaa jumalattomain kanssa?
Ki gre v družbo z delavci krivičnosti in hodi z zlobneži?
9 Sillä hän on sanonut: Ei se auta ihmistä, että hän pyytää Jumalalle kelvata.
Kajti rekel je: ›Nič ne koristi človeku, da bi se razveseljeval z Bogom.‹
10 Sentähden, te toimelliset, kuulkaat minua. Pois se, että Jumala olis jumalatoin ja Kaikkivaltias väärä.
Zato mi prisluhnite vi, možje razumevanja. Daleč naj bo od Boga, da bi počel zlobnost in od Vsemogočnega, da bi zagrešil krivičnost.
11 Sillä hän antaa itsekullekin ihmiselle ansionsa jälkeen, ja maksaa tiensä jälkeen.
Kajti delo človeka bo povrnil k sebi in vsakemu človeku povzroči, da najde glede na njegove poti.
12 Ilman epäilemätä, ei Jumala tuomitse ketään vääryydellä, eikä Kaikkivaltias käännä oikeutta.
Da, Bog zagotovo ne bo počel zlobno niti Vsemogočni ne bo izkrivil sodbe.
13 Kuka on asettanut ne mitkä maan päällä ovat, ja kuka on pannut koko maanpiirin?
Kdo mu je dal zadolžitev nad zemljo? Ali kdo je postavil celoten zemeljski [krog]?
14 Jos hän tahtois, niin hän vois kaikkein hengen ja elämän koota tykönsä.
Če svoje srce naravna na človeka, če k sebi zbere njegovega duha in njegov dih,
15 Kaikki liha kuolis yhteen, ja ihminen tulis tuhaksi jälleen.
bo vse meso skupaj umrlo in človek se bo ponovno vrnil v prah.
16 Onko sinulla ymmärrystä, niin kuule näitä, ja ota vaari puheeni äänestä.
Če imaš sedaj razumevanje, poslušaj to, prisluhni glasu mojih besed.
17 Taivuttaisko joku sentähden oikeuden, että hän vihaa häntä, ja tahtoisitkos hurskaan ja jalon tuomita jumalattomaksi?
Mar bo torej vladal tisti, ki sovraži pravico? Boš obsodil tistega, ki je najbolj pravičen?
18 Pitäiskö sanottaman kuninkaalle: sinä Belial! ja ruhtinaille: te jumalattomat!
Mar je primerno kralju reči: › Ti si zloben?‹ In princem: › Vi ste brezbožni?‹
19 Joka ei kuitenkaan katso ruhtinain muotoa, eikä pidä eroitusta rikkaan ja köyhän välillä; sillä he ovat kaikki hänen käsialansa.
Kako veliko manj tistemu, ki ne sprejema oseb od princev niti se ne ozira na bogatega bolj kakor na ubogega? Kajti vsi ti so delo njegovih rok.
20 Pikaisesti täytyy heidän kuolla vielä puoliyönäkin: kansan täytyy hämmästyä ja hukkua: väkevä voimatoinna otetaan pois.
V trenutku bodo umrli in ljudstvo bo zaskrbljeno ob polnoči in preminilo. Mogočen bo odvzet brez roke.
21 Sillä hänen silmänsä näkevät jokaisen tien, ja hän katsoo kaikki heidän askeleensa.
Kajti njegove oči so na človekovih poteh in vidi vsa njegova ravnanja.
22 Ei pimiä eikä kuoleman varjo ole siellä, että pahantekiät itsensä siinä salaisivat.
Ni teme niti smrtne sence, kjer bi se lahko skrili delavci krivičnosti.
23 Sillä ei ole yhdellekään sallittu, että hän tulis Jumalan kanssa oikeudelle.
Kajti na človeka ne bo položil več kakor pravico, da bi ta vstopil na sodbo z Bogom.
24 Hän musertaa monta epälukuista tuimaa, ja asettaa muita heidän siaansa;
Na koščke bo razbil mogočne može brez števila in druge postavil namesto njih.
25 Että hän tuntee heidän työnsä, ja kukistaa heitä yöllä, että he muserretaan rikki.
Torej pozna njihova dela in jih prevrača v noči, tako da so uničena.
26 Hän heittää jumalattomat ilmeisesti kokoon,
Udarja jih kakor zlobneže v odprtem pogledu drugih,
27 Ettei he häntä seuranneet, ja ei tahtoneet ymmärtää hänen teitänsä;
ker so se obrnili proč od njega in niso hoteli preudariti nobene izmed njegovih poti,
28 Että vaivaisten hunto tulis hänen eteensä ja hän kuulis viheliäisten huudon.
tako da so vpitju ubogega povzročili, da pride k njemu in on sliši vpitje prizadetega.
29 Jos hän antaa rauhan, kuka tahtoo kadottaa? ja jos hän peittää kasvonsa, kuka taitaa katsoa hänen päällensä, kansan ja ihmisten seassa?
Ko daje spokojnost, kdo potem lahko dela težavo? In ko skrije svoj obraz, kdo ga potem lahko gleda? Bodisi je to storjeno zoper narod ali samo zoper človeka,
30 Niin ei hän anna ulkokullatun hallita, kansan lankeemuksen tähden.
da hinavec ne kraljuje, da ne bi bilo ljudstvo ujeto v zanko.
31 Minä puhun Jumalan edessä, joka sanoo: minä olen säästänyt, en minä turmele.
Zagotovo je primerno, da bi bilo Bogu rečeno: ›Nosil sem kaznovanje, ne bom več napačno počel.
32 Ellen minä ole osannut, niin opeta sinä minua: jos minä olen tehnyt väärin, niin en minä sitä silleen tee.
Tega, česar ne vidim, me uči. Če sem storil krivičnost, je ne bom več počel.
33 Onko joku, joka vastaa sinun puolestas, koska et sinä tahdo? se on sinun ehdossas, ja ei minun. Jos sinä nyt jotakin tiedät, niin puhu.
Mar bo to glede na tvoj um? On bo to poplačal, bodisi ali odkloniš ali izbereš, in ne jaz. Zato govori, kar veš.
34 Toimellisten miesten sallin minä kyllä puhua minulleni. Ja taitava mies kuulee minua.
Naj mi možje razumevanja povedo in naj mi moder mož prisluhne.‹
35 Mutta Job puhuu tyhmästi, ja hänen puheessansa ei ole ymmärrystä.
Job je govoril brez spoznanja in njegove besede so bile brez modrosti.
36 Minun isäni! anna Jobia koeteltaa loppuun asti, että hän kääntää itsensä vääräin ihmisten tykö.
Moja želja je, da bi bil Job lahko preizkušen do konca zaradi svojih odgovorov zlobnežem.
37 Hän on paitsi entisiä syntejänsä vielä nyt pilkannut: anna hänen meidän edessämme lyödyksi tulla, ja sitte hän riidelkään kyllä sanoillansa Jumalan edessä.
Kajti svojemu grehu dodaja upor, s svojimi rokami ploska med nami in svoje besede pomnožuje zoper Boga.«