< Jobin 34 >
Eliwu azwaki maloba mpe alobaki:
2 Te taitavat, kuulkaat minun puhettani, ja te ymmärtäväiset, ottakaat korviinne.
« Bino bato ya bwanya, boyoka maloba na ngai; bino bato ya mayele, boyoka ngai!
3 Sillä korva koettelee puheen, ja suu maistaa ruan.
Pamba te litoyi nde esosolaka maloba ndenge lolemo emekaka bilei.
4 Valitkaamme meillemme oikeus, tietääksemme keskenämme, mikä hyvä on.
Tososola mpo na biso moko makambo ya sembo, toyekola elongo makambo oyo ezali malamu.
5 Sillä Job on sanonut: minä olen hurskas, ja Jumala on kieltänyt minulta oikeuteni.
Tala makambo oyo Yobo azali koloba: ‹ Nasali mabe te, kasi Nzambe aboyi kolongisa ngai.
6 Minun täytyy valhetella, ehkä minulla vielä oikeus olis: minä vaivataan ilman ansiota minun nuoliltani.
Atako nazali sembo, bazali kozwa ngai lokola mokosi; atako nasali mabe te, likonga na Ye ezokisi ngai pota oyo esilaka te. ›
7 Kuka on Jobin vertainen, joka irvistystä juo niinkuin vettä,
Nani azali lokola Yobo, oyo amelaka kotiolama lokola mayi?
8 Ja käy pahantekiäin kanssa tiellä, niin että vaeltaa jumalattomain kanssa?
Atambolaka elongo na banyokoli ya bato, asanganaka na bato mabe.
9 Sillä hän on sanonut: Ei se auta ihmistä, että hän pyytää Jumalalle kelvata.
Pamba te alobi: ‹ Ezali na litomba te epai na moto, na koluka kosepelisa Nzambe. ›
10 Sentähden, te toimelliset, kuulkaat minua. Pois se, että Jumala olis jumalatoin ja Kaikkivaltias väärä.
Boye, bino bato ya mayele, boyoka ngai! Ekoki kosalema te ete Nzambe asala mabe; ekoki kosalema te ete Nkolo-Na-Nguya-Nyonso asala makambo oyo ezangi bosembo.
11 Sillä hän antaa itsekullekin ihmiselle ansionsa jälkeen, ja maksaa tiensä jälkeen.
Azongiselaka moto na moto kolanda misala na ye, apesaka na moto na moto kolanda etamboli na ye.
12 Ilman epäilemätä, ei Jumala tuomitse ketään vääryydellä, eikä Kaikkivaltias käännä oikeutta.
Te, Nzambe akoki kosala mabe te, Nkolo-Na-Nguya-Nyonso akoki kobuka bosembo te.
13 Kuka on asettanut ne mitkä maan päällä ovat, ja kuka on pannut koko maanpiirin?
Nani akomisaki Ye Mokonzi ya mokili? Nani apesaki Ye bokonzi likolo ya mokili mobimba?
14 Jos hän tahtois, niin hän vois kaikkein hengen ja elämän koota tykönsä.
Soki Nzambe azalaki kaka kokanisa mpo na Ye moko, mpe soki abatelaki kati na Ye moko molimo na Ye mpe pema na Ye,
15 Kaikki liha kuolis yhteen, ja ihminen tulis tuhaksi jälleen.
bato nyonso balingaki kokufa elongo, mpe moto nyonso alingaki kozonga putulu.
16 Onko sinulla ymmärrystä, niin kuule näitä, ja ota vaari puheeni äänestä.
Soki ozali na boyebi, yoka maloba oyo; yoka makambo oyo nazali koloba.
17 Taivuttaisko joku sentähden oikeuden, että hän vihaa häntä, ja tahtoisitkos hurskaan ja jalon tuomita jumalattomaksi?
Boni, moto oyo ayinaka bosembo akoki solo kozala mokonzi? Okokweyisa solo Nkolo-Na-Bosembo mpe Nkolo-Na-Nguya?
18 Pitäiskö sanottaman kuninkaalle: sinä Belial! ja ruhtinaille: te jumalattomat!
Ezali Ye nde alobaka na bakonzi: ‹ Bozali bato pamba, › mpe na bato ya lokumu: ‹ Bozali bato mabe? ›
19 Joka ei kuitenkaan katso ruhtinain muotoa, eikä pidä eroitusta rikkaan ja köyhän välillä; sillä he ovat kaikki hänen käsialansa.
Aponaka bilongi ya bakambi te, mpe asalelaka bazwi bolamu te mpo na bozwi na bango koleka babola, pamba te bango nyonso basalemaki na maboko na Ye.
20 Pikaisesti täytyy heidän kuolla vielä puoliyönäkin: kansan täytyy hämmästyä ja hukkua: väkevä voimatoinna otetaan pois.
Bato bazali kokufa mbala moko, kati na butu; bazali kobunda-bunda mpe kolimwa, bato ya nguya bazali kolongwa atako loboko ya moto etindiki bango te.
21 Sillä hänen silmänsä näkevät jokaisen tien, ja hän katsoo kaikki heidän askeleensa.
Miso na Ye ezali likolo ya banzela ya bato, amonaka etamboli na bango nyonso.
22 Ei pimiä eikä kuoleman varjo ole siellä, että pahantekiät itsensä siinä salaisivat.
Ezala molili, ezala libulu ya kufa, eloko moko te ekoki kobomba bato mabe.
23 Sillä ei ole yhdellekään sallittu, että hän tulis Jumalan kanssa oikeudelle.
Nzambe azali na posa ya kolanda-landa bato te mpo ete bakoka koya liboso na Ye mpo na kosambisama.
24 Hän musertaa monta epälukuista tuimaa, ja asettaa muita heidän siaansa;
Abomaka bato ya makasi ata soki aluki koyeba tina te mpe atiaka bato mosusu na esika na bango.
25 Että hän tuntee heidän työnsä, ja kukistaa heitä yöllä, että he muserretaan rikki.
Pamba te ayebi misala na bango, akweyisi bango na butu moko, mpe babebisami.
26 Hän heittää jumalattomat ilmeisesti kokoon,
Apesaka bango etumbu lokola bato mabe na esika oyo bato nyonso bakoki komona,
27 Ettei he häntä seuranneet, ja ei tahtoneet ymmärtää hänen teitänsä;
pamba te baboyaki kolanda Ye mpe kososola banzela na Ye.
28 Että vaivaisten hunto tulis hänen eteensä ja hän kuulis viheliäisten huudon.
Bakomisaki koganga ya babola kino epai ya Nzambe, mpe koganga ya banyokolami eyokanaki epai na Ye.
29 Jos hän antaa rauhan, kuka tahtoo kadottaa? ja jos hän peittää kasvonsa, kuka taitaa katsoa hänen päällensä, kansan ja ihmisten seassa?
Kasi soki avandi kimia, nani akokweyisa Ye? Soki abombi elongi na Ye, nani akoki komona Ye? Nzokande, akengelaka bikolo mpe bato
30 Niin ei hän anna ulkokullatun hallita, kansan lankeemuksen tähden.
mpo na kopekisa bato mabe ete bakamba mokili te mpe batiela bato mitambo te.
31 Minä puhun Jumalan edessä, joka sanoo: minä olen säästänyt, en minä turmele.
Soki moto moko alobi na Nzambe: ‹ Nasali mabe, nazwi etumbu ya masumu na ngai, kasi nakosala lisusu mabe te.
32 Ellen minä ole osannut, niin opeta sinä minua: jos minä olen tehnyt väärin, niin en minä sitä silleen tee.
Lakisa ngai makambo oyo nazali kokoka komona te; soki nasali mabe, nakozongela yango lisusu te. ›
33 Onko joku, joka vastaa sinun puolestas, koska et sinä tahdo? se on sinun ehdossas, ja ei minun. Jos sinä nyt jotakin tiedät, niin puhu.
Boni, Nzambe akoki kopesa yo etumbu? Nayebi ete ondimi na yo te. Yo nde osengeli kozwa mokano, kasi ngai te! Yebisa ngai makambo oyo yo oyebi.
34 Toimellisten miesten sallin minä kyllä puhua minulleni. Ja taitava mies kuulee minua.
Bato ya mayele mpe bato ya bwanya oyo bazali koyoka ngai balobaki:
35 Mutta Job puhuu tyhmästi, ja hänen puheessansa ei ole ymmärrystä.
‹ Yobo azali koloba na boyebi te, maloba na ye ezali na tina te. ›
36 Minun isäni! anna Jobia koeteltaa loppuun asti, että hän kääntää itsensä vääräin ihmisten tykö.
Oh! Tika ete Yobo asambisama kino na suka mpo ete apesa biyano lokola moto mabe!
37 Hän on paitsi entisiä syntejänsä vielä nyt pilkannut: anna hänen meidän edessämme lyödyksi tulla, ja sitte hän riidelkään kyllä sanoillansa Jumalan edessä.
Pamba te, na lisumu na ye, azali kobakisa kotomboka, azali kotia tembe kati na biso mpe azali kokoba kobakisa maloba mpo na kotelemela Nzambe. »