< Jobin 34 >
2 Te taitavat, kuulkaat minun puhettani, ja te ymmärtäväiset, ottakaat korviinne.
Sages, écoutez mes discours; hommes intelligents, prêtez-moi l’oreille.
3 Sillä korva koettelee puheen, ja suu maistaa ruan.
Car l’oreille juge les paroles, comme le palais discerne les aliments.
4 Valitkaamme meillemme oikeus, tietääksemme keskenämme, mikä hyvä on.
Tâchons de discerner ce qui est juste; cherchons entre nous ce qui est bon.
5 Sillä Job on sanonut: minä olen hurskas, ja Jumala on kieltänyt minulta oikeuteni.
Job a dit: « Je suis innocent, et Dieu me refuse justice.
6 Minun täytyy valhetella, ehkä minulla vielä oikeus olis: minä vaivataan ilman ansiota minun nuoliltani.
Quand je soutiens mon droit, je passe pour menteur; ma plaie est douloureuse, sans que j’aie péché. »
7 Kuka on Jobin vertainen, joka irvistystä juo niinkuin vettä,
Y a-t-il un homme semblable à Job? Il boit le blasphème comme l’eau!
8 Ja käy pahantekiäin kanssa tiellä, niin että vaeltaa jumalattomain kanssa?
Il s’associe aux artisans d’iniquité, il marche avec les hommes pervers.
9 Sillä hän on sanonut: Ei se auta ihmistä, että hän pyytää Jumalalle kelvata.
Car il a dit: « Il ne sert de rien à l’homme de chercher la faveur de Dieu. »
10 Sentähden, te toimelliset, kuulkaat minua. Pois se, että Jumala olis jumalatoin ja Kaikkivaltias väärä.
Ecoutez-moi donc, hommes sensés: Loin de Dieu l’iniquité! Loin du Tout-Puissant l’injustice!
11 Sillä hän antaa itsekullekin ihmiselle ansionsa jälkeen, ja maksaa tiensä jälkeen.
Il rend à l’homme selon ses œuvres, il rétribue chacun selon ses voies.
12 Ilman epäilemätä, ei Jumala tuomitse ketään vääryydellä, eikä Kaikkivaltias käännä oikeutta.
Non, certes, Dieu ne commet pas l’iniquité, le Tout-Puissant ne viole pas la justice.
13 Kuka on asettanut ne mitkä maan päällä ovat, ja kuka on pannut koko maanpiirin?
Qui lui a remis le gouvernement de la terre? Qui lui a confié l’univers?
14 Jos hän tahtois, niin hän vois kaikkein hengen ja elämän koota tykönsä.
S’il ne pensait qu’à lui-même, s’il retirait à lui son esprit et son souffle,
15 Kaikki liha kuolis yhteen, ja ihminen tulis tuhaksi jälleen.
toute chair expirerait à l’instant, et l’homme retournerait à la poussière.
16 Onko sinulla ymmärrystä, niin kuule näitä, ja ota vaari puheeni äänestä.
Si tu as de l’intelligence, écoute ceci; prête l’oreille au son de mes paroles:
17 Taivuttaisko joku sentähden oikeuden, että hän vihaa häntä, ja tahtoisitkos hurskaan ja jalon tuomita jumalattomaksi?
Un ennemi de la justice aurait-il le suprême pouvoir? Oses-tu condamner le Juste, le Puissant,
18 Pitäiskö sanottaman kuninkaalle: sinä Belial! ja ruhtinaille: te jumalattomat!
qui dit à un roi: « Vaurien! » aux princes: « Pervers! »
19 Joka ei kuitenkaan katso ruhtinain muotoa, eikä pidä eroitusta rikkaan ja köyhän välillä; sillä he ovat kaikki hänen käsialansa.
qui ne fait pas acception de la personne des grands, qui ne regarde pas le riche plus que le pauvre, parce que tous sont l’ouvrage de ses mains?
20 Pikaisesti täytyy heidän kuolla vielä puoliyönäkin: kansan täytyy hämmästyä ja hukkua: väkevä voimatoinna otetaan pois.
En un instant ils périssent, au milieu de la nuit, les peuples chancellent et disparaissent; le puissant est emporté sans main d’homme.
21 Sillä hänen silmänsä näkevät jokaisen tien, ja hän katsoo kaikki heidän askeleensa.
Car les yeux de Dieu sont ouverts sur les voies de l’homme, il voit distinctement tous ses pas.
22 Ei pimiä eikä kuoleman varjo ole siellä, että pahantekiät itsensä siinä salaisivat.
Il n’y a ni ténèbres ni ombre de la mort, où puissent se cacher ceux qui commettent l’iniquité.
23 Sillä ei ole yhdellekään sallittu, että hän tulis Jumalan kanssa oikeudelle.
Il n’a pas besoin de regarder un homme deux fois, pour l’amener au jugement avec lui.
24 Hän musertaa monta epälukuista tuimaa, ja asettaa muita heidän siaansa;
Il brise les puissants sans enquête, et il en met d’autres à leur place.
25 Että hän tuntee heidän työnsä, ja kukistaa heitä yöllä, että he muserretaan rikki.
Il connaît donc leurs œuvres; il les renverse de nuit, et ils sont écrasés.
26 Hän heittää jumalattomat ilmeisesti kokoon,
Il les frappe comme des impies, en un lieu où on les regarde,
27 Ettei he häntä seuranneet, ja ei tahtoneet ymmärtää hänen teitänsä;
parce qu’en se détournant de lui, en refusant de connaître toutes ses voies,
28 Että vaivaisten hunto tulis hänen eteensä ja hän kuulis viheliäisten huudon.
ils ont fait monter vers lui le cri du pauvre, ils l’ont rendu attentif au cri des malheureux.
29 Jos hän antaa rauhan, kuka tahtoo kadottaa? ja jos hän peittää kasvonsa, kuka taitaa katsoa hänen päällensä, kansan ja ihmisten seassa?
S’il accorde la paix, qui le trouvera mauvais; s’il cache son visage, qui pourra le contempler, qu’il soit peuple ou homme celui qu’il traite ainsi,
30 Niin ei hän anna ulkokullatun hallita, kansan lankeemuksen tähden.
pour mettre fin au règne de l’impie, pour qu’il ne soit plus un piège pour le peuple?
31 Minä puhun Jumalan edessä, joka sanoo: minä olen säästänyt, en minä turmele.
Or avait-il dit à Dieu: « J’ai été châtié, je ne pécherai plus;
32 Ellen minä ole osannut, niin opeta sinä minua: jos minä olen tehnyt väärin, niin en minä sitä silleen tee.
montre-moi ce que j’ignore; si j’ai commis l’iniquité, je ne le ferai plus? »
33 Onko joku, joka vastaa sinun puolestas, koska et sinä tahdo? se on sinun ehdossas, ja ei minun. Jos sinä nyt jotakin tiedät, niin puhu.
Est-ce d’après ton avis que Dieu doit rendre la justice de sorte que tu puisses rejeter son jugement? Choisis à ton gré, et non pas moi; ce que tu sais, expose-le.
34 Toimellisten miesten sallin minä kyllä puhua minulleni. Ja taitava mies kuulee minua.
Les gens sensés me diront, ainsi que l’homme sage qui m’écoute:
35 Mutta Job puhuu tyhmästi, ja hänen puheessansa ei ole ymmärrystä.
« Job a parlé sans intelligence, et ses discours sont dépourvus de sagesse.
36 Minun isäni! anna Jobia koeteltaa loppuun asti, että hän kääntää itsensä vääräin ihmisten tykö.
Eh bien, que Job soit éprouvé jusqu’au bout, puisque ses réponses sont celles d’un impie!
37 Hän on paitsi entisiä syntejänsä vielä nyt pilkannut: anna hänen meidän edessämme lyödyksi tulla, ja sitte hän riidelkään kyllä sanoillansa Jumalan edessä.
Car à l’offense il ajoute la révolte; il bat des mains au milieu de nous, il multiplie ses propos contre Dieu. »