< Jobin 33 >

1 Kuule siis, Job, minun puhettani, ja ota vaari kaikista sanoistani!
“Ahora escúchame, Job. Presta atención a todo lo que tengo que decir.
2 Katso, minä avaan suuni, ja kieleni puhuu minun suussani.
Mira, estoy a punto de hablar; mi boca está lista para hablar.
3 Minun sydämeni puhuu oikeuden, ja minun huuleni sanoo puhtaan ymmärryksen.
Mis palabras salen de mi corazón recto; mis labios hablan con sinceridad de lo que sé.
4 Jumalan henki on tehnyt minun, ja KaikkivaItiaan henki on minulle antanut elämän.
El espíritu de Dios me hizo, y el aliento del Todopoderoso me da vida.
5 Jos taidat, niin vastaa minua; valmista itses, ja tule minun eteeni.
Contéstame, si puedes. Ponte delante de mí y prepárate para defenderte:
6 Katso, minä olen Jumalan oma niinkuin sinäkin, ja savesta olen minä myös tehty.
Ante Dios los dos somos iguales. Yo también fui hecho de un pedazo de arcilla.
7 Katso, ei sinun tarvitse hämmästyä minua, ja minun käteni ei ole sinulle raskas.
No tienes que tener miedo de mí, pues no seré demasiado duro contigo.
8 Sinä olet puhunut minun korvaini kuullen: sinun ääntäs täytyy minun kuulla:
Has hablado en mi oído y he escuchado todo lo que tenías que decir.
9 Minä olen puhdas ja ilman laitosta, viatoin ja synnitöin.
Dices: ‘Estoy limpio, no he hecho nada malo; soy puro, no he pecado.
10 Katso, hän on löytänyt syyn minua vastaan, sentähden pitää hän minun vihollisenansa.
Mira cómo Dios encuentra faltas en mí y me trata como su enemigo.
11 Hän on pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja kätkenyt minun tieni.
Pone mis pies en el cepo y vigila todo lo que hago’.
12 Katso, juuri siitä minä päätän, ettes ole hurskas; sillä Jumala on suurempi kuin yksikään ihminen.
Pero te equivocas. Déjame explicarte: Dios es más grande que cualquier ser humano.
13 Miksis riitelet hänen kanssansa, ettei hän tee sinulle lukua kaikista töistänsä?
¿Por qué luchas contra él, quejándote de que Dios no responde a tus preguntas?
14 Jos Jumala vihdoin jotakin käskee, ei hän sitä jälistä ajattele.
Dios habla una y otra vez, pero la gente no se da cuenta.
15 Uninäössä yöllä, kuin uni tulee ihmisten päälle, kuin he makaavat vuoteessa,
A través de sueños y visiones en la noche, cuando la gente cae en el sueño profundo, descansando en sus camas,
16 Silloin hän ilmoittaa ihmisten korviin, ja vahvistaa sen heidän nuhtelemisellansa,
Dios les habla con advertencias solemnes
17 Kääntääksensä ihmistä aivoituksestansa, ja varjellaksensa ylpeydestä.
para alejarlos de hacer el mal y evitar que se vuelvan orgullosos.
18 Hän säästää hänen sieluansa turmeluksesta, ja hänen elämäänsä, ettei se miekkaan lankeaisi.
Los salva de la tumba y los libra de la muerte violenta.
19 Ja kurittaa häntä kivulla vuoteessansa, ja kaikki hänen luunsa väkevällä kivulla,
La gente también es disciplinada en un lecho de dolor, con un dolor constante en sus huesos.
20 Ja niin toimittaa hänen kauhistumaan ruokaa, ja hänen mielensä kyylyttämään ravintoa;
No tienen deseos de comer; ni siquiera quieren sus platos favoritos.
21 Että hänen lihansa surkastuu, niin ettei sitä nähdä, ja hänen luunsa särkyvät, niin ettei niitä mielellä katsella;
Su carne se desgasta hasta quedar en nada; todo lo que queda es piel y huesos.
22 Että hänen sielunsa lähenee turmelusta, ja hänen elämänsä kuolemaa.
Están a punto de morir; su vida se acerca al verdugo.
23 Kuin siis hänen tykönsä tulee enkeli, välimies, joka ainoa on enempi tuhansia, ilmoittamaan sille ihmiselle vanhurskauttansa,
“Pero si aparece un ángel, un mediador, uno de los miles de ángeles de Dios, para indicarle a alguien el camino correcto para ellos,
24 Ja armahtaa häntä, ja sanoo: pelasta häntä menemästä alas turmelukseen; sillä minä olen löytänyt sovinnon;
tendrá gracia con ellos. Les dirá: ‘Sálvenlos de bajar a la tumba, porque he encontrado un camino para liberarlos’.
25 Niin hänen lihansa tuorehtii enemmin kuin lapsuudessa ja tulee taas niinkuin nuoruutensa aikana.
Entonces sus cuerpos se renovarán como si fueran jóvenes de nuevo; serán tan fuertes como cuando estaban en la flor de la vida.
26 Hän rukoilee Jumalaa, joka hänelle osoittaa armon: hän antaa kasvonsa nähdä ilolla, ja maksaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.
Orarán a Dios, y él los aceptará; llegarán a la presencia de Dios con alegría, y él les arreglará las cosas.
27 Hän tunnustaa ihmiselle ja sanoo: minä olen syntiä tehnyt ja oikeuden vääntänyt; vaan ei se minua auttanut.
Cantarán y dirán a los demás: ‘He pecado, he desvirtuado lo que es justo, pero no me ha servido de nada.
28 Hän pelasti minun sieluni, ettei se tulisi turmelukseen, vaan että minun elämäni näkis valkeuden.
Me salvó de bajar al sepulcro y viviré en la luz’.
29 Katso, nämät kaikki tekee Jumala itsekullekin kolme kertaa,
Mira, Dios hace esto una y otra vez para la gente;
30 Tuodaksensa heidän sielunsa jälleen turmeluksesta ja valaistaksensa elävien valkeudella.
los salva de la tumba para que vean la luz de la vida.
31 Job, ota tästä vaari ja kuule, ole myös ääneti, että minä puhuisin!
“Presta atención, Job, y escúchame. Calla y déjame hablar.
32 Mutta jos sinulla on jotakin puhumista, niin vastaa minua. Puhu! sillä minä tahdon, ettäs olisit vanhurskas.
Pero si tienes algo que decir, habla.
33 Jos ei, niin kuule sinä minua, ja ole ääneti; minä opetan sinulle taidon.
Si no, escúchame. Calla y te enseñaré la sabiduría”.

< Jobin 33 >