Jobin 33
1 Kuule siis, Job, minun puhettani, ja ota vaari kaikista sanoistani!
Assim, na verdade, ó Job, ouve as minhas razões, e dá ouvidos a todas as minhas palavras.
2 Katso, minä avaan suuni, ja kieleni puhuu minun suussani.
Eis que já abri a minha bocca: já fallou a minha lingua debaixo do meu paladar.
3 Minun sydämeni puhuu oikeuden, ja minun huuleni sanoo puhtaan ymmärryksen.
As minhas razões sairão da sinceridade do meu coração, e a pura sciencia dos meus labios.
4 Jumalan henki on tehnyt minun, ja KaikkivaItiaan henki on minulle antanut elämän.
O Espirito de Deus me fez: e a inspiração do Todo-poderoso me deu vida.
5 Jos taidat, niin vastaa minua; valmista itses, ja tule minun eteeni.
Se podes responde-me, põe por ordem diante de mim a tua causa, e levanta-te.
6 Katso, minä olen Jumalan oma niinkuin sinäkin, ja savesta olen minä myös tehty.
Eis que sou de Deus, como tu: do lodo tambem eu fui cortado.
7 Katso, ei sinun tarvitse hämmästyä minua, ja minun käteni ei ole sinulle raskas.
Eis que não te perturbará o meu terror, nem será pesada sobre ti a minha mão.
8 Sinä olet puhunut minun korvaini kuullen: sinun ääntäs täytyy minun kuulla:
Na verdade que disseste aos meus ouvidos; e eu ouvi a voz das palavras, dizendo:
9 Minä olen puhdas ja ilman laitosta, viatoin ja synnitöin.
Limpo estou, sem transgressão: puro sou; e não tenho culpa.
10 Katso, hän on löytänyt syyn minua vastaan, sentähden pitää hän minun vihollisenansa.
Eis que acha contra mim achaques, e me considerou como seu inimigo.
11 Hän on pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja kätkenyt minun tieni.
Põe no tronco os meus pés, e observa todas as minhas veredas.
12 Katso, juuri siitä minä päätän, ettes ole hurskas; sillä Jumala on suurempi kuin yksikään ihminen.
Eis que n'isto te respondo: Não foste justo; porque maior é Deus do que o homem.
13 Miksis riitelet hänen kanssansa, ettei hän tee sinulle lukua kaikista töistänsä?
Por que razão contendeste com elle? porque não responde ácerca de todos os seus feitos.
14 Jos Jumala vihdoin jotakin käskee, ei hän sitä jälistä ajattele.
Antes Deus falla uma e duas vezes; porém ninguem attenta para isso.
15 Uninäössä yöllä, kuin uni tulee ihmisten päälle, kuin he makaavat vuoteessa,
Em sonho ou em visão de noite, quando cae somno profundo sobre os homens, e adormecem na cama,
16 Silloin hän ilmoittaa ihmisten korviin, ja vahvistaa sen heidän nuhtelemisellansa,
Então o revela ao ouvido dos homens, e lhes sella a sua instrucção.
17 Kääntääksensä ihmistä aivoituksestansa, ja varjellaksensa ylpeydestä.
Para apartar o homem d'aquillo que faz, e esconder do homem a soberba.
18 Hän säästää hänen sieluansa turmeluksesta, ja hänen elämäänsä, ettei se miekkaan lankeaisi.
Para desviar a sua alma da cova, e a sua vida de passar pela espada.
19 Ja kurittaa häntä kivulla vuoteessansa, ja kaikki hänen luunsa väkevällä kivulla,
Tambem na sua cama é com dôres castigado; como tambem a multidão de seus ossos com fortes dôres.
20 Ja niin toimittaa hänen kauhistumaan ruokaa, ja hänen mielensä kyylyttämään ravintoa;
De modo que a sua vida abomina até o pão, e a sua alma a comida appetecivel.
21 Että hänen lihansa surkastuu, niin ettei sitä nähdä, ja hänen luunsa särkyvät, niin ettei niitä mielellä katsella;
Desapparece a sua carne á vista d'olhos, e os seus ossos, que se não viam, agora apparecem:
22 Että hänen sielunsa lähenee turmelusta, ja hänen elämänsä kuolemaa.
E a sua alma se vae chegando á cova, e a sua vida ao que traz morte.
23 Kuin siis hänen tykönsä tulee enkeli, välimies, joka ainoa on enempi tuhansia, ilmoittamaan sille ihmiselle vanhurskauttansa,
Se com elle pois houver um mensageiro, um interprete, um entre milhares, para declarar ao homem a sua rectidão,
24 Ja armahtaa häntä, ja sanoo: pelasta häntä menemästä alas turmelukseen; sillä minä olen löytänyt sovinnon;
Então terá misericordia d'elle, e lhe dirá: Livra-o, que não desça á cova; já achei resgate.
25 Niin hänen lihansa tuorehtii enemmin kuin lapsuudessa ja tulee taas niinkuin nuoruutensa aikana.
Sua carne se reverdecerá mais do que era na mocidade, e tornará aos dias da sua juventude.
26 Hän rukoilee Jumalaa, joka hänelle osoittaa armon: hän antaa kasvonsa nähdä ilolla, ja maksaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.
Devéras orará a Deus, o qual se agradará d'elle, e verá a sua face com jubilo, e restituirá ao homem a sua justiça.
27 Hän tunnustaa ihmiselle ja sanoo: minä olen syntiä tehnyt ja oikeuden vääntänyt; vaan ei se minua auttanut.
Olhará para os homens, e dirá: Pequei, e perverti o direito, o que de nada me aproveitou.
28 Hän pelasti minun sieluni, ettei se tulisi turmelukseen, vaan että minun elämäni näkis valkeuden.
Porém Deus livrou a minha alma de que não passasse a cova; assim que a minha vida vê a luz.
29 Katso, nämät kaikki tekee Jumala itsekullekin kolme kertaa,
Eis que tudo isto obra Deus, duas e tres vezes para com o homem;
30 Tuodaksensa heidän sielunsa jälleen turmeluksesta ja valaistaksensa elävien valkeudella.
Para desviar a sua alma da perdição, e o alumiar com a luz dos viventes.
31 Job, ota tästä vaari ja kuule, ole myös ääneti, että minä puhuisin!
Escuta pois, ó Job, ouve-me: cala-te, e eu fallarei.
32 Mutta jos sinulla on jotakin puhumista, niin vastaa minua. Puhu! sillä minä tahdon, ettäs olisit vanhurskas.
Se tens alguma coisa que dizer, responde-me: falla, porque desejo justificar-te.
33 Jos ei, niin kuule sinä minua, ja ole ääneti; minä opetan sinulle taidon.
Se não, escuta-me tu: cala-te, e ensinar-te-hei a sabedoria.
