Jobin 33
1 Kuule siis, Job, minun puhettani, ja ota vaari kaikista sanoistani!
Men hør nu, Job, på min tale og lytt til alle mine ord!
2 Katso, minä avaan suuni, ja kieleni puhuu minun suussani.
Se, jeg har åpnet mine leber, allerede taler min tunge i min munn.
3 Minun sydämeni puhuu oikeuden, ja minun huuleni sanoo puhtaan ymmärryksen.
Ærlige og opriktige er mine ord, og hvad jeg vet, skal mine leber uttale likefrem.
4 Jumalan henki on tehnyt minun, ja KaikkivaItiaan henki on minulle antanut elämän.
Guds Ånd har skapt mig, og den Allmektiges ånde holder mig live.
5 Jos taidat, niin vastaa minua; valmista itses, ja tule minun eteeni.
Hvis du kan, så svar mig! Rust dig mot mig, tred frem!
6 Katso, minä olen Jumalan oma niinkuin sinäkin, ja savesta olen minä myös tehty.
Se, jeg er din like for Gud, også jeg er dannet av ler.
7 Katso, ei sinun tarvitse hämmästyä minua, ja minun käteni ei ole sinulle raskas.
Redsel for mig skal ikke overvelde dig, og min myndighet ikke tynge dig.
8 Sinä olet puhunut minun korvaini kuullen: sinun ääntäs täytyy minun kuulla:
Sannelig, du har sagt i mitt nærvær, så lød dine ord som jeg hørte:
9 Minä olen puhdas ja ilman laitosta, viatoin ja synnitöin.
Ren er jeg, uten brøde, plettfri er jeg og fri for misgjerning;
10 Katso, hän on löytänyt syyn minua vastaan, sentähden pitää hän minun vihollisenansa.
men Gud søker grunn til fiendskap mot mig, han akter mig for sin uvenn;
11 Hän on pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja kätkenyt minun tieni.
han setter mine føtter i stokken og vokter på alle mine veier.
12 Katso, juuri siitä minä päätän, ettes ole hurskas; sillä Jumala on suurempi kuin yksikään ihminen.
Nei, i dette har du ikke rett, svarer jeg dig; Gud er jo større enn et menneske.
13 Miksis riitelet hänen kanssansa, ettei hän tee sinulle lukua kaikista töistänsä?
Hvorfor går du i rette med ham? Han svarer jo ikke et eneste ord.
14 Jos Jumala vihdoin jotakin käskee, ei hän sitä jälistä ajattele.
Men én gang taler Gud, ja to ganger hvis mennesket ikke akter på det.
15 Uninäössä yöllä, kuin uni tulee ihmisten päälle, kuin he makaavat vuoteessa,
I drøm, i nattlig syn, når dyp søvn faller på menneskene, når de slumrer på sitt leie,
16 Silloin hän ilmoittaa ihmisten korviin, ja vahvistaa sen heidän nuhtelemisellansa,
da åpner han deres ører og trykker sitt segl på advarselen til dem,
17 Kääntääksensä ihmistä aivoituksestansa, ja varjellaksensa ylpeydestä.
for å få mennesket til å la sin gjerning fare og for å utrydde overmotet hos mannen,
18 Hän säästää hänen sieluansa turmeluksesta, ja hänen elämäänsä, ettei se miekkaan lankeaisi.
for å berge hans sjel fra graven og hans liv fra å rammes av det drepende spyd.
19 Ja kurittaa häntä kivulla vuoteessansa, ja kaikki hänen luunsa väkevällä kivulla,
Mennesket tuktes også med smerter på sitt leie, og en stadig uro går gjennem marg og ben.
20 Ja niin toimittaa hänen kauhistumaan ruokaa, ja hänen mielensä kyylyttämään ravintoa;
Han vemmes ved brød og hans sjel ved lekker mat.
21 Että hänen lihansa surkastuu, niin ettei sitä nähdä, ja hänen luunsa särkyvät, niin ettei niitä mielellä katsella;
Hans kjøtt tæres bort, så en ikke ser det mere, og hans ben, som en før ikke så, ligger bare;
22 Että hänen sielunsa lähenee turmelusta, ja hänen elämänsä kuolemaa.
hans sjel kommer nær til graven og hans liv til dødens engler.
23 Kuin siis hänen tykönsä tulee enkeli, välimies, joka ainoa on enempi tuhansia, ilmoittamaan sille ihmiselle vanhurskauttansa,
Er det da hos ham en engel, en tolk, en av tusen, som forkynner mennesket dets rette vei,
24 Ja armahtaa häntä, ja sanoo: pelasta häntä menemästä alas turmelukseen; sillä minä olen löytänyt sovinnon;
da ynkes Gud over ham og sier: Fri ham fra å fare ned i graven! Jeg har fått løsepenger.
25 Niin hänen lihansa tuorehtii enemmin kuin lapsuudessa ja tulee taas niinkuin nuoruutensa aikana.
Hans kropp blir da frodigere enn i ungdommen, han blir atter som i sin ungdoms dager.
26 Hän rukoilee Jumalaa, joka hänelle osoittaa armon: hän antaa kasvonsa nähdä ilolla, ja maksaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.
Han beder til Gud, og han er ham nådig; han ser Guds åsyn med jubel, og han gir mennesket dets rettferdighet tilbake.
27 Hän tunnustaa ihmiselle ja sanoo: minä olen syntiä tehnyt ja oikeuden vääntänyt; vaan ei se minua auttanut.
Han synger for menneskene og sier: Jeg hadde syndet og gjort det rette kroket, men han gjengjeldte mig det ikke;
28 Hän pelasti minun sieluni, ettei se tulisi turmelukseen, vaan että minun elämäni näkis valkeuden.
han har fridd min sjel fra å fare ned i graven, og mitt liv ser lyset med lyst.
29 Katso, nämät kaikki tekee Jumala itsekullekin kolme kertaa,
Se, alt dette gjør Gud to ganger, ja tre, mot en mann
30 Tuodaksensa heidän sielunsa jälleen turmeluksesta ja valaistaksensa elävien valkeudella.
for å frelse hans sjel fra graven, så han omstråles av de levendes lys.
31 Job, ota tästä vaari ja kuule, ole myös ääneti, että minä puhuisin!
Gi akt, Job, hør på mig! Ti, så jeg får tale.
32 Mutta jos sinulla on jotakin puhumista, niin vastaa minua. Puhu! sillä minä tahdon, ettäs olisit vanhurskas.
Har du ord, så svar mig, tal! Jeg vil gjerne gi dig rett.
33 Jos ei, niin kuule sinä minua, ja ole ääneti; minä opetan sinulle taidon.
Hvis ikke, så hør du på mig! Ti, så jeg får lære dig visdom.
