Jobin 33
1 Kuule siis, Job, minun puhettani, ja ota vaari kaikista sanoistani!
Hear, therefore, my discourse, I pray thee, O Job! And attend unto all my words!
2 Katso, minä avaan suuni, ja kieleni puhuu minun suussani.
Behold, I am opening my mouth; My tongue is now speaking in my palate.
3 Minun sydämeni puhuu oikeuden, ja minun huuleni sanoo puhtaan ymmärryksen.
My words shall be in the uprightness of my heart; My lips shall utter knowledge purely.
4 Jumalan henki on tehnyt minun, ja KaikkivaItiaan henki on minulle antanut elämän.
The spirit of God made me, And the breath of the Almighty gave me life.
5 Jos taidat, niin vastaa minua; valmista itses, ja tule minun eteeni.
If thou art able, answer me; Set thyself in array against me; stand up!
6 Katso, minä olen Jumalan oma niinkuin sinäkin, ja savesta olen minä myös tehty.
Behold, I, like thee, am a creature of God; I also was formed of clay.
7 Katso, ei sinun tarvitse hämmästyä minua, ja minun käteni ei ole sinulle raskas.
Behold, my terror cannot dismay thee, Nor can my greatness be heavy upon thee.
8 Sinä olet puhunut minun korvaini kuullen: sinun ääntäs täytyy minun kuulla:
Surely thou hast said in my hearing, I have heard the sound of thy words:
9 Minä olen puhdas ja ilman laitosta, viatoin ja synnitöin.
“I am pure, and without transgression; I am clean, and there is no iniquity in me.
10 Katso, hän on löytänyt syyn minua vastaan, sentähden pitää hän minun vihollisenansa.
Behold, He seeketh causes of hostility against me; He regardeth me as his enemy.
11 Hän on pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja kätkenyt minun tieni.
He putteth my feet in the stocks; He watcheth all my paths.”
12 Katso, juuri siitä minä päätän, ettes ole hurskas; sillä Jumala on suurempi kuin yksikään ihminen.
Behold, in this thou art not right; I will answer thee; For God is greater than man.
13 Miksis riitelet hänen kanssansa, ettei hän tee sinulle lukua kaikista töistänsä?
Why dost thou contend with Him? For he giveth no account of any of his doings.
14 Jos Jumala vihdoin jotakin käskee, ei hän sitä jälistä ajattele.
For God speaketh once, Yea, twice, when man regardeth it not.
15 Uninäössä yöllä, kuin uni tulee ihmisten päälle, kuin he makaavat vuoteessa,
In a dream, in a vision of the night, When deep sleep falleth upon men, In slumber upon the bed;
16 Silloin hän ilmoittaa ihmisten korviin, ja vahvistaa sen heidän nuhtelemisellansa,
Then openeth he the ears of men, And sealeth up for them admonition;
17 Kääntääksensä ihmistä aivoituksestansa, ja varjellaksensa ylpeydestä.
That he may turn man from his purpose, And hide pride from man.
18 Hän säästää hänen sieluansa turmeluksesta, ja hänen elämäänsä, ettei se miekkaan lankeaisi.
Thus he saveth him from the pit, Yea, his life from perishing by the sword.
19 Ja kurittaa häntä kivulla vuoteessansa, ja kaikki hänen luunsa väkevällä kivulla,
He is chastened also with pain upon his bed, And with a continual agitation of his bones,
20 Ja niin toimittaa hänen kauhistumaan ruokaa, ja hänen mielensä kyylyttämään ravintoa;
So that his mouth abhorreth bread, And his taste the choicest food;
21 Että hänen lihansa surkastuu, niin ettei sitä nähdä, ja hänen luunsa särkyvät, niin ettei niitä mielellä katsella;
His flesh is consumed, that it cannot be seen, And his bones, that were invisible, are naked;
22 Että hänen sielunsa lähenee turmelusta, ja hänen elämänsä kuolemaa.
Yea, his soul draweth near to the pit, And his life to the destroyers.
23 Kuin siis hänen tykönsä tulee enkeli, välimies, joka ainoa on enempi tuhansia, ilmoittamaan sille ihmiselle vanhurskauttansa,
But if there be with him a messenger, An interpreter, one of a thousand, Who may show unto man his duty,
24 Ja armahtaa häntä, ja sanoo: pelasta häntä menemästä alas turmelukseen; sillä minä olen löytänyt sovinnon;
Then will God be gracious to him, and say, “Save him from going down to the pit: I have found a ransom.”
25 Niin hänen lihansa tuorehtii enemmin kuin lapsuudessa ja tulee taas niinkuin nuoruutensa aikana.
His flesh shall became fresher than a child's; He shall return to the days of his youth.
26 Hän rukoilee Jumalaa, joka hänelle osoittaa armon: hän antaa kasvonsa nähdä ilolla, ja maksaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.
He shall pray to God, and he will be favorable to him, And permit him to see his face with joy, And restore unto man his righteousness.
27 Hän tunnustaa ihmiselle ja sanoo: minä olen syntiä tehnyt ja oikeuden vääntänyt; vaan ei se minua auttanut.
He shall sing among men, and say, “I sinned; I acted perversely; Yet hath he not requited me for it:
28 Hän pelasti minun sieluni, ettei se tulisi turmelukseen, vaan että minun elämäni näkis valkeuden.
He hath delivered me from going down to the pit, And my life beholdeth the light.”
29 Katso, nämät kaikki tekee Jumala itsekullekin kolme kertaa,
Lo! all these things doeth God Time after time with man,
30 Tuodaksensa heidän sielunsa jälleen turmeluksesta ja valaistaksensa elävien valkeudella.
That he may bring him back from the pit, That he may enjoy the light of the living.
31 Job, ota tästä vaari ja kuule, ole myös ääneti, että minä puhuisin!
Mark well, O Job! hearken to me! Keep silence, and I will speak.
32 Mutta jos sinulla on jotakin puhumista, niin vastaa minua. Puhu! sillä minä tahdon, ettäs olisit vanhurskas.
Yet if thou hast any thing to say, answer me! Speak! for I desire to pronounce thee innocent.
33 Jos ei, niin kuule sinä minua, ja ole ääneti; minä opetan sinulle taidon.
But if not, do thou listen to me! Keep silence, and I will teach thee wisdom!
