Jobin 32
1 Niin ne kolme miestä lakkasivat vastaamasta Jobia, että hän piti itsensä hurskaana.
Heoi mutu ake te whakahoki kupu a enei tangata tokotoru ki a Hopa, no te mea he tika ia ki tona nei whakaaro.
2 Mutta Elihu Barakelin poika Busista, Ramin sukukunnasta, vihastui Jobin päälle, että hän piti sielunsa hurskaampana Jumalaa,
Na kua mura te riri o Erihu tama a Parakere Puti, no te whanau i a Rame: mura ana tona riri ki a Hopa, no te mea ki tana tika rawa ia i te Atua.
3 Ja närkästyi kolmen ystävänsä päälle, ettei he mitään vastausta löytäneet, ja kuitenkin tuomitsivat Jobin.
I mura ano tona riri ki ona hoa tokotoru, no te mea kihai i kitea e ratou he kupu hei whakahokinga atu, heoi kei te whakahe ano ratou i a Hopa.
4 Sillä Elihu odotti niinkauvan kuin he puhuivat Jobin kanssa, että he olivat vanhemmat häntä.
Na i tatari a Erihu kia korero ia ki a Hopa, no te mea he kaumatua ake ratou i a ia.
5 Kuin Elihu näki, ettei vastausta ollut kolmen miehen suussa, vihastui hän.
A, no te kitenga o Erihu kahore he kupu i nga mangai o aua tangata tokotoru hei whakahokinga atu, mura ana tona riri.
6 Ja näin vastasi Elihu Barakelin poika Busista ja sanoi: minä olen nuori, ja te olette vanhat, sentähden minä häpesin ja pelkäsin osoittaa teille minun taitoani.
Na ka oho a Erihu tama a Parakere Puti, ka mea, He taitamariki ahau, ko koutou ia he koroheke rawa; koia ahau i hopohopo ai, i wehi ai ki te whakaatu i toku whakaaro ki a koutou.
7 Minä ajattelin: puhukaan vuodet, ja vanhuus osoittakoon taitonsa.
I mea ahau, Ma nga ra te korero, ma nga tau kua maha e whakaatu te whakaaro nui.
8 Mutta henki on ihmisessä; ja Kaikkivaltiaan henki tekee hänen ymmärtäväiseksi.
Otiia he wairua ano to te tangata, na te manawa ano o te Kaha Rawa ratou i whai mahara ai.
9 Suuret ei ole taitavimmat, eikä vanhat ymmärrä, mikä oikeus on.
Ko nga tangata nunui, kahore o ratou whakaaro nui, ko nga kaumatua, kahore e matau ki te whakawa.
10 Sentähden minäkin puhun. Kuulkaat minua: minäkin osoitan tietoni.
Koia ahau i mea ai, Whakarongo ki ahau; ka whakakite hoki ahau i toku whakaaro.
11 Katso, minä olen odottanut teidän puhuissanne, minä olen ottanut teidän ymmärryksestänne vaarin, siihenasti että te olisitte osanneet oikeuden.
Nana, i tatari ahau ki a koutou kupu; i whai taringa atu ki o koutou whakaaro mohio i a koutou e rapu kupu ana.
12 Ja minä olen ottanut teistä vaarin; ja katso, ei ole yksikään teistä Jobia nuhdellen voittanut, eli hänen sanaansa vastata taitanut.
Nana, mahara tonu atu ahau ki a koutou, a kihai tetahi o koutou i whakaatu i te he o Hopa, i whakahoki kupu ranei ki ana korero.
13 Ettette sanoisi: me olemme löytäneet taidon; että Jumala on hänen hyljännyt, ja ei yksikään muu.
Kei mea koutou, Kua kitea e matou te mohio, na te Atua ia i turaki, ehara i te tangata.
14 Sillä ei hän ole minua vastaan puhunut, enkä minä vastaa häntä niinkuin te puhuitte.
Na kihai ana kupu i anga mai ki ahau; e kore ano tana e utua e ahau ki a koutou kupu.
15 He pelkäävät, ja ei taida silleen mitään vastata, eikä mitään puhua.
Porahurahu kau ana ratou, kore ake a ratou kupu whakahoki: mutu ake a ratou korero.
16 Että minä olen odottanut, ja ei he taida mitään puhua; vaan he vaikenivat, ja ei enää vastaa mitään.
Kia tatari ahau, no te mea kahore ratou e korero, no te mea e tu kau ana ratou, kahore e whakahoki atu?
17 Niin minä vastaan kuitenkin osani, ja osoitan tietoni.
Me korero atu hoki e ahau aku kupu, maku ano e whakaatu toku whakaaro.
18 Sillä minä olen niin täynnä sanoja, että minun henkeni ahdistaa minun vatsaani.
Ki tonu hoki ahau i te korero; e akiakina ana ahau e te wairua i roto i ahau.
19 Katso, minun vatsani on niinkuin viina, jonka henki ei avattu ole, joka uudet leilit särkee.
Nana, ko toku kopu rite tonu ki te waina kahore nei ona putanga; ki te ipu hou e tata ana ia te pakaru.
20 Minun täytyy puhua, että minä saisin henkeni vetää: minun täytyy avata huuleni ja vastata.
Me korero ahau, kia ta ai toku manawa; ka puaki toku mangai, ka whakahoki kupu ahau.
21 En minä muotoa katso, enkä ihmisen mielen perään puhu.
Na kaua ahau e whakapai ki te kanohi tangata; e kore hoki ahau e hoatu ingoa whakapaipai ki te tangata.
22 Sillä en minä tiedä (jos minä niin teen), että minun Luojani tempaa äkisti minun pois.
Kahore hoki ahau e mohio ki te whakapati; penei kua riro wawe ahau i toku Kaihanga.
