Jobin 32
1 Niin ne kolme miestä lakkasivat vastaamasta Jobia, että hän piti itsensä hurskaana.
Ona tri čovjeka prestadoše Jobu odgovarati, jer je on sebe smatrao nevinim.
2 Mutta Elihu Barakelin poika Busista, Ramin sukukunnasta, vihastui Jobin päälle, että hän piti sielunsa hurskaampana Jumalaa,
Nato se rasrdi Elihu, sin Barakeelov, iz Buza, od plemena Ramova: planu gnjevom na Joba zato što je sebe držao pravednim pred Bogom;
3 Ja närkästyi kolmen ystävänsä päälle, ettei he mitään vastausta löytäneet, ja kuitenkin tuomitsivat Jobin.
a planu gnjevom i na tri njegova prijatelja jer nisu više našli ništa što bi odgovorili te su tako Boga osudili.
4 Sillä Elihu odotti niinkauvan kuin he puhuivat Jobin kanssa, että he olivat vanhemmat häntä.
Dok su oni govorili s Jobom, Elihu je šutio, jer su oni bili stariji od njega.
5 Kuin Elihu näki, ettei vastausta ollut kolmen miehen suussa, vihastui hän.
Ali kad vidje da ona tri čovjeka nisu više imala odgovora u ustima, planu od srdžbe.
6 Ja näin vastasi Elihu Barakelin poika Busista ja sanoi: minä olen nuori, ja te olette vanhat, sentähden minä häpesin ja pelkäsin osoittaa teille minun taitoani.
I progovorivši, Elihu, sin Barakeelov, iz Buza, reče: “Po godinama svojim još mlad sam ja, a u duboku vi ste ušli starost; bojažljivo se zato ja ustezah znanje svoje pokazati pred vama.
7 Minä ajattelin: puhukaan vuodet, ja vanhuus osoittakoon taitonsa.
Mišljah u sebi: 'Govorit će starost, mnoge godine pokazat će mudrost.'
8 Mutta henki on ihmisessä; ja Kaikkivaltiaan henki tekee hänen ymmärtäväiseksi.
Uistinu, dah neki u ljudima, duh Svesilnog mudrim čini čovjeka.
9 Suuret ei ole taitavimmat, eikä vanhat ymmärrä, mikä oikeus on.
Dob poodmakla ne daje mudrosti a niti starost pravednosti uči.
10 Sentähden minäkin puhun. Kuulkaat minua: minäkin osoitan tietoni.
Zato vas molim, poslušajte mene da vam i ja znanje svoje izložim.
11 Katso, minä olen odottanut teidän puhuissanne, minä olen ottanut teidän ymmärryksestänne vaarin, siihenasti että te olisitte osanneet oikeuden.
S pažnjom sam vaše besjede pratio i razloge sam vaše saslušao dok ste tražili što ćete kazati.
12 Ja minä olen ottanut teistä vaarin; ja katso, ei ole yksikään teistä Jobia nuhdellen voittanut, eli hänen sanaansa vastata taitanut.
Na vama moja sva bijaše pažnja, al' ne bi nikog da Joba pobije ni da mu od vas tko riječ opovrgne.
13 Ettette sanoisi: me olemme löytäneet taidon; että Jumala on hänen hyljännyt, ja ei yksikään muu.
Nemojte reći: 'Na mudrost smo naišli! Bog će ga pobit jer čovjek ne može.'
14 Sillä ei hän ole minua vastaan puhunut, enkä minä vastaa häntä niinkuin te puhuitte.
Nije meni on besjedu upravio: odvratit mu neću vašim riječima.
15 He pelkäävät, ja ei taida silleen mitään vastata, eikä mitään puhua.
Poraženi, otpovrgnut ne mogu, riječi zapeše u grlu njihovu.
16 Että minä olen odottanut, ja ei he taida mitään puhua; vaan he vaikenivat, ja ei enää vastaa mitään.
Čekao sam! Al', gle, oni ne zbore. Umukoše, ni riječ više da kažu!
17 Niin minä vastaan kuitenkin osani, ja osoitan tietoni.
Na meni je da progovorim sada, znanje ću svoje i ja izložiti.
18 Sillä minä olen niin täynnä sanoja, että minun henkeni ahdistaa minun vatsaani.
Riječi mnoge u meni naviru dok iznutra moj duh mene nagoni.
19 Katso, minun vatsani on niinkuin viina, jonka henki ei avattu ole, joka uudet leilit särkee.
Gle, nutrina mi je k'o mošt zatvoren, k'o nova će se raspući mješina.
20 Minun täytyy puhua, että minä saisin henkeni vetää: minun täytyy avata huuleni ja vastata.
Da mi odlane, govorit ću stoga, otvorit ću usne i odvratit' vama.
21 En minä muotoa katso, enkä ihmisen mielen perään puhu.
Nijednoj strani priklonit se neću niti laskat ja namjeravam kome.
22 Sillä en minä tiedä (jos minä niin teen), että minun Luojani tempaa äkisti minun pois.
Laskati ja ne umijem nikako, jer smjesta bi me Tvorac moj smaknuo.
