< Jobin 31 >

1 Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa, etten minä katsoisi neitseen päälle.
I have made a covenant with my eyes; how then should I look with desire on a virgin?
2 Mutta mitä Jumala ylhäältä antaa minulle osaksi ja Kaikkivaltias korkialta perinnöksi?
For what is the portion from God above, the inheritance from the Almighty on high?
3 Eikö väärän pitäisi näkemän senkaltaista vaivaisuutta, ja pahantekiän senkaltaista surkeutta kärsimän?
I used to think that calamity is for unrighteous people, and that disaster is for doers of wickedness.
4 Eikö hän näe minun teitäni ja lueskele kaikkia minun askeleitani?
Does not God see my ways and count all my steps?
5 Olenko minä vaeltanut turhassa menossa, eli minun jalkani kiiruhtaneet petokseen?
If I have walked with falsehood, if my foot has hurried to deceit,
6 Punnitkaan hän minua oikialla vaa'alla, niin Jumala ymmärtää minun vakuuteni.
let me be weighed in an even balance so that God will know my integrity.
7 Jos minun askeleeni ovat poikenneet tieltä, ja minun sydämeni seurannut silmiäni, ja jotakin riippunut minun käsissäni,
If my step has turned aside from the way, if my heart has gone after my eyes, if any spot has stuck to my hands,
8 Niin minä kylväisin ja toinen söis, ja minun sikiäni hukkuis juurinensa.
then let me sow, and let another eat, and let my crops be uprooted.
9 Jos minun sydämeni on vietelty vaimon perään, ja olen väijynyt lähimmäiseni ovella,
If my heart has been deceived by a woman, if I have lain in wait at my neighbor's door,
10 Niin minun emäntäni häväistäkään muilta, ja muut maatkaan hänen;
then let my wife grind grain for another, and let others bow down on her.
11 Sillä se on häpiä ja paha työ tuomarien edessä;
For that would be a terrible crime; indeed, it would be a crime to be punished by judges.
12 Sillä se olis tuli joka polttais kadotukseen, ja kaiken minun saatuni peräti hukuttais.
For that is a fire that consumes as far as Abaddon, and it would burn all my harvest to the root.
13 Jos olen katsonut ylön palveliani eli palkkapiikani oikeuden, riidellessänsä minun kanssani,
If I ignored the plea for justice from my male or female servant when they argued with me,
14 Mitä minä sitte tekisin kuin Jumala nousee? eli mitä minä vastaisin häntä, kuin hän kostaa?
what then would I do when God rises up to accuse me? When he comes to judge me, how would I answer him?
15 Eikö hän ole tehnyt häntä, joka minunkin äitini kohdussa teki? ja on meidät molemmat kohdussa valmistanut.
Did the one who made me in the womb not make them also? Did not the same one mold us all in the womb?
16 Olenko minä kieltänyt tarvitsevaisilta, mitä he minulta ovat pyytäneet, ja antanut leskein silmät heikoksi tulla?
If I have withheld poor people from their desire, or if I have caused the eyes of the widow to grow dim from crying,
17 Olenko minä syönyt palani yksinäni, ettei orpo ole myös siitä syönyt?
or if I have eaten my morsel alone and not allowed those without fathers to eat it also—
18 Sillä nuoruudestani olen minä ollut niinkuin isä, ja hamasta äitini kohdusta olen minä mielelläni holhonnut.
because from my youth the orphan grew up with me as with a father, and I have guided his mother, a widow, from my own mother's womb.
19 Jos minä olen nähnyt jonkun hukkuvan, ettei hänellä ollut vaatetta, ja sallinut käydä köyhän peittämättä;
If I have seen anyone perish for lack of clothing, or if I have seen that a needy man had no clothing;
20 Jos ei hänen lanteensa ole siunannut minua, kuin hän minun lammasnahoillani lämmitettiin;
if his heart has not blessed me because he has not been warmed with the wool of my sheep,
21 Jos olen nostanut käteni orpoja vastaan, ehkä minä näin minun voimallisena porteissa olevan;
if I have lifted up my hand against fatherless people because I saw my support in the city gate, then bring charges against me!
22 Niin kaatukoon minun hartiani lapaluiltani, ja minun käsivarteni särkyköön luinensa.
If I have done these things, then let my shoulder fall from the shoulder blade, and let my arm be broken from its joint.
23 Sillä Jnmalan rangaistus on minulle vavistukseksi, ja en taida hänen korkeuttansa välttää.
For I dreaded destruction from God; because of his majesty, I was not able to do those things.
24 Olenko minä asettanut kullan turvakseni? ja sanonut puhtaalle kullalle: sinä olet minun uskallukseni?
If I have made gold my hope, and if I have said to fine gold, 'You are what I am confident in';
25 Olenko minä iloinnut tavarani paljoudesta, ja että käteni paljon riistaa koonneet ovat?
if I have rejoiced because my wealth was great, because my hand had gotten many possessions, then bring charges against me!
26 Olenko minä katsonut valkeutta, koska se kirkkaasti paisti, ja kuuta, koska se täydellinen oli?
If I have seen the sun when it shone, or the moon walking in its brightness,
27 Onko minun sydämeni salaa minua vietellyt, suuta antamaan kädelleni?
and if my heart has been secretly attracted, so that my mouth has kissed my hand in worship of them—
28 Joka myös vääryys on tuomarien edessä; sillä niin olisin minä kieltänyt Jumalan ylhäältä.
this also would be a crime to be punished by judges, for I would have denied the God who is above.
29 Olenko minä iloinnut viholliseni vastoinkäymisestä? taikka riemuinnut, että onnettomuus tuli hänen päällensä?
If I have rejoiced at the destruction of anyone who hated me or congratulated myself when disaster overtook him, then bring charges against me!
30 Sillä en minä antanut minun suuni syntiä tehdä, sadatellakseni hänen sieluansa.
Indeed, I have not even allowed my mouth to sin by asking for his life with a curse.
31 Eivätkö miehet, jotka minun majassani ovat, sanoisi: jospa emme hänen lihastansa ravittaisi?
If the men of my tent have never said, 'Who can find one who has not been filled with Job's food?'
32 Muukalaisen ei pitänyt yötä ulkona oleman; vaan vaellusväelle avasin minä oveni.
(even the foreigner has never had to stay in the city square, because I have always opened my doors to the traveler), and if that is not so, then bring charges against me!
33 Olenko minä niinkuin ihminen peittänyt minun pahuuteni, salatakseni minun vääryyttäni?
If, like mankind, I have hidden my sins by hiding my guilt inside my tunic
34 Olenko minä hämmästynyt suurta joukkoa? eli olenko minä sukulaisteni ylönkatsetta peljännyt? ollut ääneti, ja en mennyt ovesta ulos?
(because I feared the great multitude, because the contempt of families terrified me, so that I kept silent and would not go outside), then bring charges against me!
35 Kuka antais minulle kuultelian, että Kaikkivaltias kuulis minun pyyntöni, että joku kirjoittais kirjan minun asiastani;
Oh, if only I had someone to hear me! See, here is my signature; let the Almighty answer me! If only I had the indictment that my opponent has written!
36 Niin minä ottaisin sen hartioilleni, ja sitoisin ympärilleni niinkuin kruunun.
Surely I would carry it openly on my shoulder; I would put it on like a crown.
37 Minä ilmoittaisin hänelle minun askeleini luvun, ja niinkuin ruhtinas kantaisin sen edes.
I would declare to him an accounting for my steps; as a confident prince I would go up to him.
38 Jos minun maani huutais minua vastaan, ja sen vaot kaikki ynnä itkisivät;
If my land ever cries out against me, and its furrows weep together,
39 Jos minä olen sen hedelmän maksamatta syönyt, ja tehnyt peltomiesten elämän työlääksi;
if I have eaten its harvest without paying for it or have caused its owners to lose their lives,
40 Niin kasvakoon minulle nisuista orjantappuria ja ohrista pahoja ruohoja. Jobin sanat loppuvat.
then let thorns grow instead of wheat and weeds instead of barley.” The words of Job are finished.

< Jobin 31 >