Jobin 31

1 Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa, etten minä katsoisi neitseen päälle.

"I made a covenant with my eyes, how then should I look lustfully at a young woman?

2 Mutta mitä Jumala ylhäältä antaa minulle osaksi ja Kaikkivaltias korkialta perinnöksi?

For what is the portion from God above, and the heritage from Shaddai on high?

3 Eikö väärän pitäisi näkemän senkaltaista vaivaisuutta, ja pahantekiän senkaltaista surkeutta kärsimän?

Is it not calamity for the unrighteous, and disaster for evildoers?

4 Eikö hän näe minun teitäni ja lueskele kaikkia minun askeleitani?

Doesn't he see my ways, and number all my steps?

5 Olenko minä vaeltanut turhassa menossa, eli minun jalkani kiiruhtaneet petokseen?

"If I have walked with falsehood, and my foot has hurried to deceit

6 Punnitkaan hän minua oikialla vaa'alla, niin Jumala ymmärtää minun vakuuteni.

(let me be weighed in an even balance, that God may know my integrity);

7 Jos minun askeleeni ovat poikenneet tieltä, ja minun sydämeni seurannut silmiäni, ja jotakin riippunut minun käsissäni,

if my step has turned out of the way, if my heart walked after my eyes, if any defilement has stuck to my hands,

8 Niin minä kylväisin ja toinen söis, ja minun sikiäni hukkuis juurinensa.

then let me sow, and let another eat. Yes, let the produce of my field be rooted out.

9 Jos minun sydämeni on vietelty vaimon perään, ja olen väijynyt lähimmäiseni ovella,

"If my heart has been enticed to a woman, and I have lain in wait at my neighbor's door,

10 Niin minun emäntäni häväistäkään muilta, ja muut maatkaan hänen;

then let my wife grind for another, and let others sleep with her.

11 Sillä se on häpiä ja paha työ tuomarien edessä;

For that would be a heinous crime. Yes, it would be an iniquity to be punished by the judges:

12 Sillä se olis tuli joka polttais kadotukseen, ja kaiken minun saatuni peräti hukuttais.

For it is a fire that consumes to destruction, and would root out all my increase.

13 Jos olen katsonut ylön palveliani eli palkkapiikani oikeuden, riidellessänsä minun kanssani,

"If I have despised the cause of my male servant or of my female servant, when they contended with me;

14 Mitä minä sitte tekisin kuin Jumala nousee? eli mitä minä vastaisin häntä, kuin hän kostaa?

What then shall I do when God rises up? When he visits, what shall I answer him?

15 Eikö hän ole tehnyt häntä, joka minunkin äitini kohdussa teki? ja on meidät molemmat kohdussa valmistanut.

Did not he who made me in the womb make him? Did not the same one fashion us in the womb?

16 Olenko minä kieltänyt tarvitsevaisilta, mitä he minulta ovat pyytäneet, ja antanut leskein silmät heikoksi tulla?

"If I have withheld the poor from their desire, or have caused the eyes of the widow to fail,

17 Olenko minä syönyt palani yksinäni, ettei orpo ole myös siitä syönyt?

or have eaten my morsel alone, and the fatherless has not eaten of it

18 Sillä nuoruudestani olen minä ollut niinkuin isä, ja hamasta äitini kohdusta olen minä mielelläni holhonnut.

(no, from my youth he grew up with me as with a father, her have I guided from my mother's womb);

19 Jos minä olen nähnyt jonkun hukkuvan, ettei hänellä ollut vaatetta, ja sallinut käydä köyhän peittämättä;

if I have seen any perish for want of clothing, or that the needy had no covering;

20 Jos ei hänen lanteensa ole siunannut minua, kuin hän minun lammasnahoillani lämmitettiin;

if his heart hasn't blessed me, if he hasn't been warmed with my sheep's fleece;

21 Jos olen nostanut käteni orpoja vastaan, ehkä minä näin minun voimallisena porteissa olevan;

if I have lifted up my hand against the fatherless, because I saw my help in the gate,

22 Niin kaatukoon minun hartiani lapaluiltani, ja minun käsivarteni särkyköön luinensa.

then let my shoulder fall from the shoulder blade, and my arm be broken from the bone.

23 Sillä Jnmalan rangaistus on minulle vavistukseksi, ja en taida hänen korkeuttansa välttää.

For calamity from God is a terror to me. Because his majesty, I can do nothing.

24 Olenko minä asettanut kullan turvakseni? ja sanonut puhtaalle kullalle: sinä olet minun uskallukseni?

"If I have made gold my hope, and have said to the fine gold, 'You are my confidence;'

25 Olenko minä iloinnut tavarani paljoudesta, ja että käteni paljon riistaa koonneet ovat?

If I have rejoiced because my wealth was great, and because my hand had gotten much;

26 Olenko minä katsonut valkeutta, koska se kirkkaasti paisti, ja kuuta, koska se täydellinen oli?

if I have seen the sun when it shined, or the moon moving in splendor,

27 Onko minun sydämeni salaa minua vietellyt, suuta antamaan kädelleni?

and my heart has been secretly enticed, and my hand threw a kiss from my mouth,

28 Joka myös vääryys on tuomarien edessä; sillä niin olisin minä kieltänyt Jumalan ylhäältä.

this also would be an iniquity to be punished by the judges; for I should have denied the God who is above.

29 Olenko minä iloinnut viholliseni vastoinkäymisestä? taikka riemuinnut, että onnettomuus tuli hänen päällensä?

"If I have rejoiced at the destruction of him who hated me, or lifted up myself when evil found him;

30 Sillä en minä antanut minun suuni syntiä tehdä, sadatellakseni hänen sieluansa.

(yes, I have not allowed my mouth to sin by asking his life with a curse);

31 Eivätkö miehet, jotka minun majassani ovat, sanoisi: jospa emme hänen lihastansa ravittaisi?

if the men of my tent have not said, 'Who can find one who has not been filled with his meat?'

32 Muukalaisen ei pitänyt yötä ulkona oleman; vaan vaellusväelle avasin minä oveni.

(the foreigner has not lodged in the street, but I have opened my doors to the traveler);

33 Olenko minä niinkuin ihminen peittänyt minun pahuuteni, salatakseni minun vääryyttäni?

if like Adam I have covered my transgressions, by hiding my iniquity in my heart,

34 Olenko minä hämmästynyt suurta joukkoa? eli olenko minä sukulaisteni ylönkatsetta peljännyt? ollut ääneti, ja en mennyt ovesta ulos?

because I feared the great multitude, and the contempt of families terrified me, so that I kept silence, and did not go out of the door?

35 Kuka antais minulle kuultelian, että Kaikkivaltias kuulis minun pyyntöni, että joku kirjoittais kirjan minun asiastani;

oh that I had one to hear me. (look, here is my signature, let Shaddai answer me); let the accuser write my indictment.

36 Niin minä ottaisin sen hartioilleni, ja sitoisin ympärilleni niinkuin kruunun.

Surely I would carry it on my shoulder; and I would bind it to me as a crown.

37 Minä ilmoittaisin hänelle minun askeleini luvun, ja niinkuin ruhtinas kantaisin sen edes.

I would declare to him the number of my steps; as a prince would I go near to him.

38 Jos minun maani huutais minua vastaan, ja sen vaot kaikki ynnä itkisivät;

If my land cries out against me, and its furrows weep together;

39 Jos minä olen sen hedelmän maksamatta syönyt, ja tehnyt peltomiesten elämän työlääksi;

if I have eaten its fruits without money, or have caused its owners to lose their life,

40 Niin kasvakoon minulle nisuista orjantappuria ja ohrista pahoja ruohoja. Jobin sanat loppuvat.

let briars grow instead of wheat, and stinkweed instead of barley." The words of Job are ended.