< Jobin 31 >
1 Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa, etten minä katsoisi neitseen päälle.
I made a couenant with mine eyes: why then should I thinke on a mayde?
2 Mutta mitä Jumala ylhäältä antaa minulle osaksi ja Kaikkivaltias korkialta perinnöksi?
For what portion should I haue of God from aboue? and what inheritance of the Almightie from on hie?
3 Eikö väärän pitäisi näkemän senkaltaista vaivaisuutta, ja pahantekiän senkaltaista surkeutta kärsimän?
Is not destruction to the wicked and strange punishment to the workers of iniquitie?
4 Eikö hän näe minun teitäni ja lueskele kaikkia minun askeleitani?
Doeth not he beholde my wayes and tell all my steps?
5 Olenko minä vaeltanut turhassa menossa, eli minun jalkani kiiruhtaneet petokseen?
If I haue walked in vanitie, or if my foote hath made haste to deceite,
6 Punnitkaan hän minua oikialla vaa'alla, niin Jumala ymmärtää minun vakuuteni.
Let God weigh me in the iust balance, and he shall know mine vprightnes.
7 Jos minun askeleeni ovat poikenneet tieltä, ja minun sydämeni seurannut silmiäni, ja jotakin riippunut minun käsissäni,
If my steppe hath turned out of the way, or mine heart hath walked after mine eye, or if any blot hath cleaued to mine handes,
8 Niin minä kylväisin ja toinen söis, ja minun sikiäni hukkuis juurinensa.
Let me sowe, and let another eate: yea, let my plantes be rooted out.
9 Jos minun sydämeni on vietelty vaimon perään, ja olen väijynyt lähimmäiseni ovella,
If mine heart hath bene deceiued by a woman, or if I haue layde wayte at the doore of my neighbour,
10 Niin minun emäntäni häväistäkään muilta, ja muut maatkaan hänen;
Let my wife grinde vnto another man, and let other men bow downe vpon her:
11 Sillä se on häpiä ja paha työ tuomarien edessä;
For this is a wickednes, and iniquitie to bee condemned:
12 Sillä se olis tuli joka polttais kadotukseen, ja kaiken minun saatuni peräti hukuttais.
Yea, this is a fire that shall deuoure to destruction, and which shall roote out al mine increase,
13 Jos olen katsonut ylön palveliani eli palkkapiikani oikeuden, riidellessänsä minun kanssani,
If I did contemne the iudgement of my seruant, and of my mayde, when they did contend with me,
14 Mitä minä sitte tekisin kuin Jumala nousee? eli mitä minä vastaisin häntä, kuin hän kostaa?
What then shall I do when God standeth vp? and when he shall visit me, what shall I answere?
15 Eikö hän ole tehnyt häntä, joka minunkin äitini kohdussa teki? ja on meidät molemmat kohdussa valmistanut.
He that hath made me in the wombe, hath he not made him? hath not he alone facioned vs in the wombe?
16 Olenko minä kieltänyt tarvitsevaisilta, mitä he minulta ovat pyytäneet, ja antanut leskein silmät heikoksi tulla?
If I restrained the poore of their desire, or haue caused the eyes of the widow to faile,
17 Olenko minä syönyt palani yksinäni, ettei orpo ole myös siitä syönyt?
Or haue eaten my morsels alone, and the fatherles hath not eaten thereof,
18 Sillä nuoruudestani olen minä ollut niinkuin isä, ja hamasta äitini kohdusta olen minä mielelläni holhonnut.
(For from my youth hee hath growen vp with me as with a father, and from my mothers wombe I haue bene a guide vnto her)
19 Jos minä olen nähnyt jonkun hukkuvan, ettei hänellä ollut vaatetta, ja sallinut käydä köyhän peittämättä;
If I haue seene any perish for want of clothing, or any poore without couering,
20 Jos ei hänen lanteensa ole siunannut minua, kuin hän minun lammasnahoillani lämmitettiin;
If his loynes haue not blessed me, because he was warmed with the fleece of my sheepe,
21 Jos olen nostanut käteni orpoja vastaan, ehkä minä näin minun voimallisena porteissa olevan;
If I haue lift vp mine hande against the fatherlesse, when I saw that I might helpe him in the gate,
22 Niin kaatukoon minun hartiani lapaluiltani, ja minun käsivarteni särkyköön luinensa.
Let mine arme fal from my shoulder, and mine arme be broken from the bone.
23 Sillä Jnmalan rangaistus on minulle vavistukseksi, ja en taida hänen korkeuttansa välttää.
For Gods punishment was fearefull vnto me, and I could not be deliuered from his highnes.
24 Olenko minä asettanut kullan turvakseni? ja sanonut puhtaalle kullalle: sinä olet minun uskallukseni?
If I made gold mine hope, or haue sayd to the wedge of golde, Thou art my confidence,
25 Olenko minä iloinnut tavarani paljoudesta, ja että käteni paljon riistaa koonneet ovat?
If I reioyced because my substance was great, or because mine hand had gotten much,
26 Olenko minä katsonut valkeutta, koska se kirkkaasti paisti, ja kuuta, koska se täydellinen oli?
If I did behold the sunne, when it shined, or the moone, walking in her brightnes,
27 Onko minun sydämeni salaa minua vietellyt, suuta antamaan kädelleni?
If mine heart did flatter me in secrete, or if my mouth did kisse mine hand,
28 Joka myös vääryys on tuomarien edessä; sillä niin olisin minä kieltänyt Jumalan ylhäältä.
(This also had bene an iniquitie to be condemned: for I had denied the God aboue)
29 Olenko minä iloinnut viholliseni vastoinkäymisestä? taikka riemuinnut, että onnettomuus tuli hänen päällensä?
If I reioyced at his destruction that hated me, or was mooued to ioye when euill came vpon him,
30 Sillä en minä antanut minun suuni syntiä tehdä, sadatellakseni hänen sieluansa.
Neither haue I suffred my mouth to sinne, by wishing a curse vnto his soule.
31 Eivätkö miehet, jotka minun majassani ovat, sanoisi: jospa emme hänen lihastansa ravittaisi?
Did not the men of my Tabernacle say, Who shall giue vs of his flesh? we can not bee satisfied.
32 Muukalaisen ei pitänyt yötä ulkona oleman; vaan vaellusväelle avasin minä oveni.
The stranger did not lodge in the streete, but I opened my doores vnto him, that went by the way.
33 Olenko minä niinkuin ihminen peittänyt minun pahuuteni, salatakseni minun vääryyttäni?
If I haue hid my sinne, as Adam, concealing mine iniquitie in my bosome,
34 Olenko minä hämmästynyt suurta joukkoa? eli olenko minä sukulaisteni ylönkatsetta peljännyt? ollut ääneti, ja en mennyt ovesta ulos?
Though I could haue made afraid a great multitude, yet the most contemptible of the families did feare me: so I kept silence, and went not out of the doore.
35 Kuka antais minulle kuultelian, että Kaikkivaltias kuulis minun pyyntöni, että joku kirjoittais kirjan minun asiastani;
Oh that I had some to heare me! beholde my signe that the Almightie will witnesse for me: though mine aduersary should write a booke against me,
36 Niin minä ottaisin sen hartioilleni, ja sitoisin ympärilleni niinkuin kruunun.
Woulde not I take it vpon my shoulder, and binde it as a crowne vnto me?
37 Minä ilmoittaisin hänelle minun askeleini luvun, ja niinkuin ruhtinas kantaisin sen edes.
I will tell him the nomber of my goings, and goe vnto him as to a prince.
38 Jos minun maani huutais minua vastaan, ja sen vaot kaikki ynnä itkisivät;
If my lande cry against me, or the furrowes thereof complayne together,
39 Jos minä olen sen hedelmän maksamatta syönyt, ja tehnyt peltomiesten elämän työlääksi;
If I haue eaten the fruites thereof without siluer: or if I haue grieued the soules of the masters thereof,
40 Niin kasvakoon minulle nisuista orjantappuria ja ohrista pahoja ruohoja. Jobin sanat loppuvat.
Let thistles growe in steade of wheate, and cockle in the stead of Barley. The wordes of Iob are ended.