Jobin 31

1 Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa, etten minä katsoisi neitseen päälle.

I vowed to myself never to look with desire at young women.

2 Mutta mitä Jumala ylhäältä antaa minulle osaksi ja Kaikkivaltias korkialta perinnöksi?

What should people expect to receive from God? What reward should the Almighty on high give them?

3 Eikö väärän pitäisi näkemän senkaltaista vaivaisuutta, ja pahantekiän senkaltaista surkeutta kärsimän?

Isn't it disaster for the wicked and destruction for those who do wrong?

4 Eikö hän näe minun teitäni ja lueskele kaikkia minun askeleitani?

Doesn't God see everything I do—even count every step I take?

5 Olenko minä vaeltanut turhassa menossa, eli minun jalkani kiiruhtaneet petokseen?

Have I lived a deceitful life? Have I been eager to tell lies?

6 Punnitkaan hän minua oikialla vaa'alla, niin Jumala ymmärtää minun vakuuteni.

No! Let God weigh me on the scales of his justice and let him discover my integrity.

7 Jos minun askeleeni ovat poikenneet tieltä, ja minun sydämeni seurannut silmiäni, ja jotakin riippunut minun käsissäni,

If I have wandered from God's way, if I have let what I see become my desires, if there's any stain of sin on my hands,

8 Niin minä kylväisin ja toinen söis, ja minun sikiäni hukkuis juurinensa.

then let someone else eat what I have sown, and all that I have grown be uprooted.

9 Jos minun sydämeni on vietelty vaimon perään, ja olen väijynyt lähimmäiseni ovella,

If a woman has seduced me, or if I have looked for an opportunity to sleep with my neighbor's wife,

10 Niin minun emäntäni häväistäkään muilta, ja muut maatkaan hänen;

then let my wife serve another, let other men sleep with her.

11 Sillä se on häpiä ja paha työ tuomarien edessä;

For that would be wicked, a sin deserving punishment,

12 Sillä se olis tuli joka polttais kadotukseen, ja kaiken minun saatuni peräti hukuttais.

for this sin is like a fire that leads to destruction, destroying everything I have.

13 Jos olen katsonut ylön palveliani eli palkkapiikani oikeuden, riidellessänsä minun kanssani,

If I had refused to listen to my menservants or maidservants when they brought their complaints to me,

14 Mitä minä sitte tekisin kuin Jumala nousee? eli mitä minä vastaisin häntä, kuin hän kostaa?

what would I do when God came to judge me? How would I reply if he investigated me?

15 Eikö hän ole tehnyt häntä, joka minunkin äitini kohdussa teki? ja on meidät molemmat kohdussa valmistanut.

Didn't the same God make all of us?

16 Olenko minä kieltänyt tarvitsevaisilta, mitä he minulta ovat pyytäneet, ja antanut leskein silmät heikoksi tulla?

Have I refused to give the poor what they needed, or caused widows to despair?

17 Olenko minä syönyt palani yksinäni, ettei orpo ole myös siitä syönyt?

Have I even eaten just a piece of bread by myself? Haven't I always shared my food with orphans?

18 Sillä nuoruudestani olen minä ollut niinkuin isä, ja hamasta äitini kohdusta olen minä mielelläni holhonnut.

From when I was young I was a father to orphans and took care of widows.

19 Jos minä olen nähnyt jonkun hukkuvan, ettei hänellä ollut vaatetta, ja sallinut käydä köyhän peittämättä;

If ever I saw someone needing clothes, the poor without anything to wear,

20 Jos ei hänen lanteensa ole siunannut minua, kuin hän minun lammasnahoillani lämmitettiin;

they always thanked me for the wool clothing that kept them warm.

21 Jos olen nostanut käteni orpoja vastaan, ehkä minä näin minun voimallisena porteissa olevan;

If I raised my hand to hit an orphan, confident that if it came to court the judges would be on my side,

22 Niin kaatukoon minun hartiani lapaluiltani, ja minun käsivarteni särkyköön luinensa.

then let my shoulder be pulled from its joint, my arm wrenched out of its socket.

23 Sillä Jnmalan rangaistus on minulle vavistukseksi, ja en taida hänen korkeuttansa välttää.

Since I'm terrified of what punishment God may have in store for me, and because of his majesty, I could never do this.

24 Olenko minä asettanut kullan turvakseni? ja sanonut puhtaalle kullalle: sinä olet minun uskallukseni?

Have I put my trust in gold, calling fine gold, ‘My security’?

25 Olenko minä iloinnut tavarani paljoudesta, ja että käteni paljon riistaa koonneet ovat?

Have I delighted in being rich, happy at all my wealth I had gained?

26 Olenko minä katsonut valkeutta, koska se kirkkaasti paisti, ja kuuta, koska se täydellinen oli?

Have I looked at the sun shining so brilliantly or the moon moving in majesty across the sky

27 Onko minun sydämeni salaa minua vietellyt, suuta antamaan kädelleni?

and been tempted to secretly worship them by kissing my hand to them in devotion?

28 Joka myös vääryys on tuomarien edessä; sillä niin olisin minä kieltänyt Jumalan ylhäältä.

This too would be a sin deserving punishment for it would mean I had denied God above.

29 Olenko minä iloinnut viholliseni vastoinkäymisestä? taikka riemuinnut, että onnettomuus tuli hänen päällensä?

Have I ever been happy when disaster destroyed those who hated me, or celebrated when evil took them down?

30 Sillä en minä antanut minun suuni syntiä tehdä, sadatellakseni hänen sieluansa.

I have never allowed my mouth to sin by putting a curse on someone's life.

31 Eivätkö miehet, jotka minun majassani ovat, sanoisi: jospa emme hänen lihastansa ravittaisi?

Haven't my family asked, ‘Is there anyone who has not eaten as much as they wanted of his food?’

32 Muukalaisen ei pitänyt yötä ulkona oleman; vaan vaellusväelle avasin minä oveni.

I have never let strangers sleep in the street; I have opened my doors to travelers.

33 Olenko minä niinkuin ihminen peittänyt minun pahuuteni, salatakseni minun vääryyttäni?

Have I concealed my sins from others, hiding my wrongdoing deep inside me?

34 Olenko minä hämmästynyt suurta joukkoa? eli olenko minä sukulaisteni ylönkatsetta peljännyt? ollut ääneti, ja en mennyt ovesta ulos?

Was I afraid of what everybody else would think, scared of the contempt families would show me, so that I kept quiet and didn't go outside?

35 Kuka antais minulle kuultelian, että Kaikkivaltias kuulis minun pyyntöni, että joku kirjoittais kirjan minun asiastani;

Why won't anyone listen to what I'm saying! I'm signing my name to endorse everything I've said. Let the Almighty answer me. Let my accuser write down what he is charging me with.

36 Niin minä ottaisin sen hartioilleni, ja sitoisin ympärilleni niinkuin kruunun.

I would hold them up high; I would wear them on my head like a crown.

37 Minä ilmoittaisin hänelle minun askeleini luvun, ja niinkuin ruhtinas kantaisin sen edes.

I would explain to him everything I'd done; I would hold my head high before him.

38 Jos minun maani huutais minua vastaan, ja sen vaot kaikki ynnä itkisivät;

If my land has cried out against me; if her furrows have wept over me;

39 Jos minä olen sen hedelmän maksamatta syönyt, ja tehnyt peltomiesten elämän työlääksi;

if I have taken its crops without payment or if I have caused harm to the farmers;

40 Niin kasvakoon minulle nisuista orjantappuria ja ohrista pahoja ruohoja. Jobin sanat loppuvat.

then let thorns grow instead of wheat, and weeds instead of barley.” The words of Job are ended.