Jobin 30
1 Nyt minun nuorempani nauravat minua, joiden isiä en minä olisi pannut minun laumani koirain sekaan;
但現今年紀小於我的人，都嘲笑我；這些人的父親，我都不屑於列在守我羊群的狗中。
2 Joiden voiman minä tyhjänä pidin, jotka ei ijällisiksi tulleet;
他們的精力已經喪失，他們手臂的力量，對我還有何用﹖
3 Ne jotka nälän ja tuskan tähden pakenivat erinänsä korpeen, äsken turmeltuneet ja köyhtyneet,
他們因貧乏和饑饉而消瘦，咀嚼曠野裏的草根，以及荒山野嶺所生的荊棘。
4 Jotka nukulaisia repivät pensasten ympäri; ja katajan juuret olivat heidän ruokansa:
他們由叢莽中採取鹹菜，以杜松根做自己的食物。
5 He ajettiin ulos, ja huudettiin heitä vastaan niinkuin varasta.
人將他們由人群中逐出，在他們後面喊叫有如追賊；
6 He asuivat kauhiain ojain tykönä maan luolissa ja vuorten rotkoissa.
他們只得避居於深谷，住在山洞和岩穴中；
7 Pensasten keskellä he huusivat, ja ohdakkein sekaan he kokosivat itsensä,
在荊棘叢中哀歎，在葛藤下蝟縮。
8 Turhain ja hyljättyin ihmisten lapset, jotka halvimmat olivat maan päällä.
這些人都是流氓的後代，都是無名氏之子孫，由本國驅逐境外的。
9 Ja nyt minä olen heidän lauluksensa tullut, ja minun täytyy heidän juttunansa olla.
但現今我竟成了他們的歌謠，做了他們的話柄。
10 He kauhistavat minua, ja erkanevat kauvas minusta; ja ei he häpee sylkeä minun kasvoilleni.
他們因憎惡我而遠離我，竟任意向我臉上吐唾沫。
11 Sillä hän on minun köyteni päästänyt, ja on nöyryyttänyt minun: He ovat suitset minun edestäni heittäneet pois.
他們解開了韁繩以攻擊我，在我面前除掉了轡頭。
12 Oikialle puolelle nousivat nuorukaiset: He lykkäsivät pois minun jalkani, ja tekivät tien minua kohden, hukuttaaksensa minua.
下流之輩在我右邊起來，向我投擲石頭，築成一條使我喪亡的路。
13 He ovat kukistaneet minun polkuni: se oli huokia heille minua vahingoittaa, ilman kenenkään avuta.
他們破壞了我的道路，使我跌仆，卻沒有人阻止他們。
14 He ovat tulleet sisälle niinkuin suurten rakoin lävitse, ja ovat sekaseuraisin karaneet sisälle.
他們由寬大的缺口進入，輾轉於廢墟之中。
15 Pelko on kääntynyt minua vastaan, ja niinkuin tuuli vainonnut minun kunniaani, ja niinkuin pilvi, on minun autuuteni mennyt ohitse.
恐怖臨於我身，我的尊榮如被風吹散，我的救恩如浮雲逝去。
16 Mutta nyt kääntää minun sieluni itsensä minua vastaan, ja minun murhepäiväni ovat minun käsittäneet.
現今我的心神已頹廢，憂患的日子不放鬆我。
17 Yöllä minun luuni lävistettiin kaikin paikoin lävitse, ja minun suoneni ei saa lepoa.
夜間痛苦刺透我骨，我的脈絡都不得安息。
18 Suuren voiman kautta minun vaatteeni muutetaan, ja hän on vyöttänyt minun niinkuin hameeni pään lävellä.
天主以大力抓住我的衣服，握緊我長衣的領口，
19 Minä sotkutaan lokaan, ja verrataan tomuun ja tuhkaan.
將我投入泥中，使我變成灰土。
20 Jos minä hudan sinun tykös, niin et sinä vastaa minua: jos minä käyn edes, niin et sinä minusta tietävinäs ole.
天主啊! 我向你呼號，你不回答我；我立起來，你也不理睬我。
21 Sinä olet muuttunut minulle hirmuiseksi, ja vainoot minua kätes voimalla.
你對我變成了暴君，用你有力的手迫害我。
22 Sinä nostat minun tuuleen, ja annat minun ajaa sen päällä, ja sulaat minun voimallisesti.
你將我提起，乘風而去，使我在狂風中飄搖不定。
23 Sillä minä tiedän, ettäs annat minun kuolemaan, joka on se huone, joka kaikille eläville on asetettu.
我知道你要導我於死亡，到眾生聚集的家鄉。
24 Ei hän kuitenkaan ojenna kättänsä luutarhaan, eikä he huuda kadotuksestansa.
若窮人遇到不幸向我求救，我豈不伸手去援助他﹖
25 Minä itkin kovana aikana, ja minun sieluni armahti köyhää.
他人遭難，我豈沒有流淚﹖人窮乏，我的心豈沒有憐憫﹖
26 Minä odotin hyvää, ja paha tuli: minä odotin valkeutta, ja pimeys tuli.
我希望幸福，來的卻是災禍；我期待光明，黑暗反而來臨。
27 Minun sisällykseni kiehuvat lakkaamatta: Murheen aika on minun ennättänyt.
我內心煩惱不安，痛苦的日子常臨於我。
28 Minä käyn mustettuna, ehkei aurinko minua ruskoittanut: minä nousen kansan seassa ja huudan.
我憂悶而行，無人安慰我，我要在集會中起立喊冤。
29 Minä olen kärmetten veli, strutsilinnun poikain kumppani.
我成了豺狼的兄弟，成了駝鳥的伴侶。
30 Minun nahkani minun päälläni on mustettunut, ja minun luuni ovat helteestä palaneet.
我的皮膚變黑，我的骨頭因熱灼焦，
31 Minun kanteleeni on muuttunut valitukseksi, ja minun huiluni itkuksi.
我的琴瑟奏出哀調，我的簫笛發出哭聲。
