< Jobin 29 >

1 Job puhui taas sananlaskunsa ja sanoi:
約伯繼續他的言論說:
2 Ah jos minä olisin niinkuin entisinä kuukausina! niinä päivinä, joina Jumala minun kätki,
誰能賜我似以前的歲月,像以往天主護守我的時日呢﹖
3 Koska hänen valkeutensa paisti minun pääni päälle, ja minä kävin pimeissä hänen valkeudessansa,
那時他的燈,光照在我頭上,藉他的光明,我走過黑暗。
4 Niinkuin minä olin nuorena olessani; koska Jumalan salaisuus oli minun majani päällä;
惟願我如壯年之時,那時天主護佑我的帳幕;
5 Koska Kaikkivaltias oli vielä minun kanssani, ja minun nuorukaiseni minun ympärilläni;
全能者與我相偕,我的子女環繞著我;
6 Koska minä pesin minun tieni voilla, ja kallio vuoti minulle öljy-ojat;
那時我以奶油洗腳,崖石流油成河。
7 Koska minä menin kaupunin porteille, ja annoin valmistaa istuimeni kujille;
當我走出城門,在市井設我座位之時,
8 Kuin nuoret näkivät minun, niin he pakenivat, ja vanhat nousivat ja seisoivat minun edessäni,
少年人看見我都迴避,老年人都起身站立;
9 Ylimmäiset lakkasivat puhumasta, ja panivat kätensä suunsa päälle,
王侯停止講話,用手堵住自己的口;
10 Ruhtinasten ääni kätkeysi, ja heidän kielensä suun lakeen tarttui.
首領不敢出聲,舌頭緊貼上顎。
11 Sillä kenen korva minun kuuli, se kiitti minua onnelliseksi, ja jonka silmä minun näki, se todisti minusta.
凡有耳聽見我的,必稱我有福;凡有眼看見我的,都必稱讚我。
12 Sillä minä autin köyhää, joka huusi, ja orpoa, jolla ei auttajaa ollut.
因為我援助了呼救的窮人,和無依無靠的孤兒。
13 Niiden siunaus, jotka katoomallansa olivat, tuli minun päälleni; ja minä ilahutin leskein sydämen.
那受喪亡之痛的人稱謝我,我使寡婦的心歡樂。
14 Vanhurskaus oli minun pukuni, jonka minä päälleni puin, ja minun oikeuteni oli minulle niinkuin hame ja kaunistus.
我披上正義,正義就如我衣;我的公正,猶如我的長袍和冠冕。
15 Minä olin sokian silmä ja ontuvan jalka.
我作了盲人的眼,跛者的腳。
16 Minä olin köyhäin isä, ja jonka asiaa en minä ymmärtänyt, sen minä visusti tutkin.
我成了窮人之父,我調查過素不相識者的案件。
17 Minä särjin väärän syömähampaat, ja otin saaliin hänen hampaistansa,
我打碎惡人的燎牙,由他牙齒中奪出了獵物。
18 Minä ajattelin: minä riuduin pesässäni, ja teen päiväni moneksi niinkuin sannan.
我心想:我必壽終正寢,我的壽數必如塵沙。
19 Minun juureni putkahti veden tykönä, ja kaste pysyi laihoni päällä.
我的根蔓延到水邊,夜間甘露落在我的枝葉上。
20 Minun kunniallisuuteni uudistui minun edessäni, ja minun joutseni muuttui uudeksi minun kädessäni.
我的榮耀不斷更新,我手中的弓日新月異。
21 He kuulivat minua ja odottivat, ja vaikenivat minun neuvooni.
聽我講話的人,屏息等待,靜聽我的指教。
22 Minun sanani jälkeen ei yksikään enempää puhunut, ja minun puheeni tiukkui heidän päällensä.
我講話之後,無人再敢講話,我的話像水珠滴在他們身上。
23 He odottivat minua niinkuin sadetta, ja avasivat suunsa niinkuin ehtoosadetta vastaan.
他們期待我如望甘霖,張著大口如渴盼春雨。
24 Jos minä nauroin heidän puoleensa, ei he luottaneet sen päälle, eikä tahtoneet minua murheesen saattaa.
我向他們微笑,他們不敢相信;我和善的面容,他們必不放過。
25 Kuin minä tulin heidän kokouksiinsa, niin minun täytyi istua ylimpänä: ja asuin niinkuin kuningas sotaväen keskellä, lohduttaissani murheellisia.
我為他們選擇了道路,身居前導,一如立在軍中的君王;我引他們到那裏,他們就去。

< Jobin 29 >