Jobin 28
1 Hopialla on hänen lähtemisensä, ja kullalla sia, jossa valetaan.
“Beae a wotu dwetɛ wɔ hɔ ne beae a wɔnan sika kɔkɔɔ.
2 Rauta otetaan maasta, ja kivistä vaski valetaan.
Wotu dade fi fam, na wɔnan kɔbere fi dadebo mu.
3 Pimeydelle asetti hän lopun, ja kaiken täydellisyyden hän tutki, niin myös kiven, joka paksussa pimeydessä on, ja kuoleman varjon.
Onipa ma sum ba awiei; na ɔhwehwɛ kɔ akyirikyiri asase mu kɔhwehwɛ dadebo wɔ sum kabii mu.
4 Siitä vuotaa senkaltainen osa, että ympäriasuvaiset ei taida siitä jalkaisin käydä ylitse: se tyhjetään ihmisiltä ja vuotaa pois.
Wɔde fagudetu afiri hyɛ beae a ɛmmɛn ɔdesani atenae, mmeae a nnipa anan nsii hɔ da, baabi a ɛmmɛn nnipa no, ɛhɔ na wodi aforosian.
5 Vilja kasvaa maasta, jonka alla se muutetaan niinkuin tuulelta.
Asase a ɛbɔ aduan no, wɔdan ase no te sɛ nea wɔde ogya na ayɛ;
6 Saphiri löydetään muutamista paikoista, ja maan kokkareita, joissa kultaa on.
hoabo fi nʼabotan mu na sikakɔkɔɔ mpɔw nso wɔ ne mfutuma mu.
7 Sitä polkua ei ole yksikään lintu tuntenut, eikä variksen silmä nähnyt.
Ɔkɔre biara nnim saa kwan a ahintaw no, akoroma biara ani nhuu ɛ.
8 Ne ylpiät sikiät ei ole sitä sotkuneet, eikä jalopeura käynyt sen päällä.
Mmoa ahantanfo nsi hɔ na gyata nkɔdɛɛdɛɛ wɔ hɔ.
9 Kädellä kallioon ruvetaan, ja vuoret ylösalaisin kukistetaan.
Onipa nsa paapae abotan dennen na ɔma mmepɔw ase da hɔ.
10 Ojat lasketaan kallioista, ja kaikkein kalliimmatkin näkee silmä.
Otwa aka fa abotan mu, na ohu nʼademude nyinaa.
11 Virrat estetään juoksemasta, ja ne ilmoitetaan, mitkä näissä peitetyt ovat.
Ɔhwehwɛ baabi a nsubɔnten ti wɔ na ɔda nneɛma a ahintaw adi.
12 Mutta kusta taito löydetään, ja kussa on ymmärryksen sia?
“Nanso ɛhe na yebehu nea nyansa hyɛ? Ɛhe na ntease te?
13 Ei yksikään ihminen tiedä hänen siaansa, eikä löydeta elävien maasta.
Onipa renhu ne bo a ɛsom; wɔrenhu wɔ ateasefo asase so.
14 Syvyys sanoo: ei se ole minussa, ja meri sanoo: ei se ole minun tykönäni.
Na ebun ka se, ‘Enni me mu’; na po nso se, ‘Enni me nkyɛn.’
15 Ei hänestä anneta kultaa, eikä hopiaa punnita sen hinnaksi.
Wɔrentumi mfa sikakɔkɔɔ ankasa ntɔ, na wɔrentumi mfa dwetɛ nkari ne bo.
16 Ei Ophirin kulta, eli kalliit Onikin ja Saphirin kivet ole verratut hänen kanssansa.
Wɔrentumi mfa Ofir sikakɔkɔɔ ntɔ apopobibiribo anaa hoabo nso saa ara.
17 Kulta ja kallis kivi ei taideta siihen verrattaa, eikä se taideta vaihetettaa kultaisiin astioihin.
Wɔrentumi mfa ahwehwɛ anaa sikakɔkɔɔ ntoto ho, na wɔrentumi mfa sikakɔkɔɔ nnwinne nsesa.
18 Ramot ja Gabis ei ole mitään sen suhteen: se pidetään kalliimpana päärlyjä.
Ɛnsɛ sɛ yɛbɔ ahene panyin ne ahwehwɛbo din; nyansa bo sen nhene pa.
19 Topatsi Etiopiasta ei ole siihen verrattava, ja puhtain kulta ei maksa mitään sen suhteen.
Etiopia akraatebo ne no nsɛ; wɔrentumi mfa sikakɔkɔɔ kronkron ntɔ.
20 Kusta siis taito tulee? ja kussa on ymmärryksen sia?
“Ɛno de, na ɛhe na nyansa fi? Ɛhe na ntease te?
21 Hän on peitetty kaikkein elävien silmistä, ja salattu taivaan linnuiltakin.
Wɔde asie abɔde biara ani, wɔde asie wim nnomaa mpo.
22 Kadotus ja kuolema sanovat: me olemme korvillamme kuulleet hänen sanomansa.
Ɔsɛe ne Owu ka se, ‘Yɛate no huhuhuhu kɛkɛ.’
23 Jumala tietää hänen tiensä, ja hän tuntee hänen siansa.
Onyankopɔn te ɔkwan a ɛkɔ hɔ ase, na ɔno nko ara na onim faako a ɛte,
24 Sillä hän katselee maan ääriin, ja näkee kaikki, mitä taivaan alla on,
efisɛ ɔhwɛ kodu nsase ano na ohu biribiara a ɛwɔ ɔsoro ase.
25 Niin että hän antaa tuulelle hänen painonsa ja vedelle hänen mittansa.
Bere a ɔhyɛɛ mframa ano den too hɔ na osusuw nsuwa no,
26 Koska hän asetti sateelle määrän ja pitkäisen tulen leimauksille hänen tiensä,
bere a ɔkaa no ɔhyɛ so kyerɛɛ osutɔ na otwaa kwan maa aprannaa no,
27 Silloin näki hän sen ja luki sen: hän valmisti sen ja myös tutki sen,
afei ɔhwɛɛ nyansa na ɔkarii no hwɛe; na ogyee no too mu na ɔsɔɔ no hwɛe.
28 Ja sanoi ihmiselle: katso, Herran pelko on taito; ja karttaa pahaa on ymmärrys.
Na ɔka kyerɛɛ onipa se, ‘Awurade suro, ɛno ne nyansa; na sɛ wokyi bɔne, yɛ ntease.’”
