Jobin 28
1 Hopialla on hänen lähtemisensä, ja kullalla sia, jossa valetaan.
Zagotovo obstaja žila za srebro in prostor za zlato, kjer ju prečiščujejo.
2 Rauta otetaan maasta, ja kivistä vaski valetaan.
Železo je vzeto iz zemlje in bron je staljen iz kamna.
3 Pimeydelle asetti hän lopun, ja kaiken täydellisyyden hän tutki, niin myös kiven, joka paksussa pimeydessä on, ja kuoleman varjon.
On postavlja konec temi in preiskuje vso popolnost: kamne iz teme in smrtno senco.
4 Siitä vuotaa senkaltainen osa, että ympäriasuvaiset ei taida siitä jalkaisin käydä ylitse: se tyhjetään ihmisiltä ja vuotaa pois.
Poplava izbruhne ven, proč od prebivalca, celo vode, pozabljene od stopala. Posušene so, odtekle so proč od ljudi.
5 Vilja kasvaa maasta, jonka alla se muutetaan niinkuin tuulelta.
Glede zemlje, iz nje prihaja kruh, in pod njo je obrnjeno, kakor bi bil ogenj.
6 Saphiri löydetään muutamista paikoista, ja maan kokkareita, joissa kultaa on.
Njeni kamni so mesto za safirje in ta ima zlati prah.
7 Sitä polkua ei ole yksikään lintu tuntenut, eikä variksen silmä nähnyt.
Je steza, ki je nobena perjad ne pozna in ki je jastrebovo oko ni videlo.
8 Ne ylpiät sikiät ei ole sitä sotkuneet, eikä jalopeura käynyt sen päällä.
Levji mladiči je niso pomendrali niti krut lev ni šel mimo nje.
9 Kädellä kallioon ruvetaan, ja vuoret ylösalaisin kukistetaan.
Svojo roko izteguje nad skalo, gore prevrača pri koreninah.
10 Ojat lasketaan kallioista, ja kaikkein kalliimmatkin näkee silmä.
Reke vrezuje med skalami in njegovo oko vidi vsako dragoceno stvar.
11 Virrat estetään juoksemasta, ja ne ilmoitetaan, mitkä näissä peitetyt ovat.
Poplave zvezuje pred poplavljanjem in stvar, ki je skrita, prinaša na svetlobo.
12 Mutta kusta taito löydetään, ja kussa on ymmärryksen sia?
Toda kje se bo našla modrost? In kje je kraj razumevanja?
13 Ei yksikään ihminen tiedä hänen siaansa, eikä löydeta elävien maasta.
Človek ne ve za njeno vrednost niti je ni najti v deželi živih.
14 Syvyys sanoo: ei se ole minussa, ja meri sanoo: ei se ole minun tykönäni.
Globina pravi: ›V meni je ni.‹ Morje pravi: ›Ta ni z menoj.‹
15 Ei hänestä anneta kultaa, eikä hopiaa punnita sen hinnaksi.
Ni je moč dobiti za zlato niti ne bo srebro odtehtano za njeno vrednost.
16 Ei Ophirin kulta, eli kalliit Onikin ja Saphirin kivet ole verratut hänen kanssansa.
Ta ne more biti primerjana z zlatom iz Ofírja, z dragocenim oniksom ali safirjem.
17 Kulta ja kallis kivi ei taideta siihen verrattaa, eikä se taideta vaihetettaa kultaisiin astioihin.
Zlato in kristal ji ne moreta biti enaka in njena zamenjava ne bo za dragocenosti iz čistega zlata.
18 Ramot ja Gabis ei ole mitään sen suhteen: se pidetään kalliimpana päärlyjä.
Nobene omembe ne bo narejene o koralah ali o biserih, kajti cena modrosti je nad rubini.
19 Topatsi Etiopiasta ei ole siihen verrattava, ja puhtain kulta ei maksa mitään sen suhteen.
Topaz iz Etiopije ji ne bo enak niti ne bo ovrednotena s čistim zlatom.
20 Kusta siis taito tulee? ja kussa on ymmärryksen sia?
Od kod potem prihaja modrost? In kje je kraj razumnosti?
21 Hän on peitetty kaikkein elävien silmistä, ja salattu taivaan linnuiltakin.
Videti je, da je skrita pred očmi vseh živih in prikrita pred zračno perjadjo.
22 Kadotus ja kuolema sanovat: me olemme korvillamme kuulleet hänen sanomansa.
Uničenje in smrt pravita: ›O njeni slavi sva slišala s svojimi ušesi.‹
23 Jumala tietää hänen tiensä, ja hän tuntee hänen siansa.
Bog razume njeno pot in on pozna njen kraj.
24 Sillä hän katselee maan ääriin, ja näkee kaikki, mitä taivaan alla on,
Kajti gleda do koncev zemlje in vidi pod celotnim nebom,
25 Niin että hän antaa tuulelle hänen painonsa ja vedelle hänen mittansa.
ko naredi težo za vetrove in vode odmerja z mero.
26 Koska hän asetti sateelle määrän ja pitkäisen tulen leimauksille hänen tiensä,
Ko je naredil odlok za dež in pot za bliskanje groma,
27 Silloin näki hän sen ja luki sen: hän valmisti sen ja myös tutki sen,
potem jo je videl in jo oznanja. Pripravlja jo, da, in razpoznava.
28 Ja sanoi ihmiselle: katso, Herran pelko on taito; ja karttaa pahaa on ymmärrys.
Človeku pa pravi: ›Glej, strah Gospodov, to je modrost; in oditi od zla je razumevanje.‹«
