Jobin 28
1 Hopialla on hänen lähtemisensä, ja kullalla sia, jossa valetaan.
He rua hoki to te hiriwa e puta mai ai, he wahi ano to te koura e whakarewaina ai.
2 Rauta otetaan maasta, ja kivistä vaski valetaan.
He mea tango mai te rino no roto i te whenua; no te kamaka te parahi, he mea whakarewa.
3 Pimeydelle asetti hän lopun, ja kaiken täydellisyyden hän tutki, niin myös kiven, joka paksussa pimeydessä on, ja kuoleman varjon.
E whakatakotoria ana e te tangata he mutunga mai mo te pouri, e rapua ana e ia ki te tino tutukitanga atu nga kohatu o te pouri, o te atarangi o te mate.
4 Siitä vuotaa senkaltainen osa, että ympäriasuvaiset ei taida siitä jalkaisin käydä ylitse: se tyhjetään ihmisiltä ja vuotaa pois.
E pakaruhia mai ana e ia he rua i ko ake o nga nohoanga tangata; kua wareware ratou i te waewae e haere ana; he tawhiti i te tangata to ratou tarenga, e piu atu ana, e piu ana mai.
5 Vilja kasvaa maasta, jonka alla se muutetaan niinkuin tuulelta.
Ko te whenua, e puta mai ana he taro i roto i a ia: a e hurihia ake ana a raro iho ano he ahi.
6 Saphiri löydetään muutamista paikoista, ja maan kokkareita, joissa kultaa on.
Hei wahi mo nga hapira ona kohatu, he puehu koura ano tona.
7 Sitä polkua ei ole yksikään lintu tuntenut, eikä variksen silmä nähnyt.
He ara tena kahore i mohiotia e te manu, kiano i kitea e te kanohi o te whatura.
8 Ne ylpiät sikiät ei ole sitä sotkuneet, eikä jalopeura käynyt sen päällä.
Kahore nga kirehe whakahi kia takahi i taua ara kahore hoki a reira kia haerea e te raiona tutu.
9 Kädellä kallioon ruvetaan, ja vuoret ylösalaisin kukistetaan.
E pa atu ana tona ringa ki te kiripaka; hurihia ake e ia nga take o nga maunga.
10 Ojat lasketaan kallioista, ja kaikkein kalliimmatkin näkee silmä.
E tapahia ana e ia he awa i roto i nga kamaka, a e kite ana tona kanohi i nga mea utu nui katoa.
11 Virrat estetään juoksemasta, ja ne ilmoitetaan, mitkä näissä peitetyt ovat.
E herea ana e ia nga awa kei maturuturu; e whakaputa mai ana hoki i nga mea ngaro ki te marama.
12 Mutta kusta taito löydetään, ja kussa on ymmärryksen sia?
E kitea ia ki hea te whakaaro nui? kei hea hoki te wahi o te mohio?
13 Ei yksikään ihminen tiedä hänen siaansa, eikä löydeta elävien maasta.
E kore te tangata e mohio ki tona utu, e kore ano taua hanga e kitea ki te whenua o te ora.
14 Syvyys sanoo: ei se ole minussa, ja meri sanoo: ei se ole minun tykönäni.
E ki ake ana te rire, Kahore i ahau; e ki mai ana hoki te moana, Kahore i ahau.
15 Ei hänestä anneta kultaa, eikä hopiaa punnita sen hinnaksi.
E kore e hokona ki te koura, e kore ano hoki e taea te pauna te hiriwa hei utu mona.
16 Ei Ophirin kulta, eli kalliit Onikin ja Saphirin kivet ole verratut hänen kanssansa.
E kore e taea te whakarite ki te koura o Opira, ki te onika utu nui, ki te hapira.
17 Kulta ja kallis kivi ei taideta siihen verrattaa, eikä se taideta vaihetettaa kultaisiin astioihin.
E kore e rite te koura, te kohatu piata ki a ia: e kore e hokona ki nga oko koura parakore.
18 Ramot ja Gabis ei ole mitään sen suhteen: se pidetään kalliimpana päärlyjä.
E kore e whakahuatia te kaoa, nga peara ranei; hira ake hoki te utu o te whakaaro nui i to te rupi.
19 Topatsi Etiopiasta ei ole siihen verrattava, ja puhtain kulta ei maksa mitään sen suhteen.
E kore te topaha o Etiopia e rite ki a ia, e kore e tau te koura parakore hei utu.
20 Kusta siis taito tulee? ja kussa on ymmärryksen sia?
Ka haere mai ra i hea te whakaaro nui? Kei hea te wahi o te matau?
21 Hän on peitetty kaikkein elävien silmistä, ja salattu taivaan linnuiltakin.
He mea huna atu na hoki i nga kanohi o nga mea ora katoa, ngaro rawa i nga manu o te rangi.
22 Kadotus ja kuolema sanovat: me olemme korvillamme kuulleet hänen sanomansa.
E ki ake ana te whakangaromanga raua ko te mate, i hakiri o maua taringa ki tona rongo.
23 Jumala tietää hänen tiensä, ja hän tuntee hänen siansa.
E mohio ana te Atua ki tona ara, kua kite ano ia i tona wahi.
24 Sillä hän katselee maan ääriin, ja näkee kaikki, mitä taivaan alla on,
E titiro ana hoki ia ki nga pito o te whenua, e kite ana ia i nga mea i raro i te rangi, a puta noa;
25 Niin että hän antaa tuulelle hänen painonsa ja vedelle hänen mittansa.
E mea ana i te whakataimaha mo te hau; ae, e mehua ana ia i nga wai ki te mehua.
26 Koska hän asetti sateelle määrän ja pitkäisen tulen leimauksille hänen tiensä,
I a ia e whakatakoto ana i te tikanga mo te ua, i te huarahi mo te uira o te whatitiri,
27 Silloin näki hän sen ja luki sen: hän valmisti sen ja myös tutki sen,
Ka kitea e ia i reira, a whakapuakina mai ana; i whakaukia e ia, a ata rapua ana e ia.
28 Ja sanoi ihmiselle: katso, Herran pelko on taito; ja karttaa pahaa on ymmärrys.
A ka mea ia ki te tangata, Na, ko te wehi ki te Ariki, ko te whakaaro nui tena; a ko te mawehe atu i te kino, koia te matauranga.
