Jobin 28
1 Hopialla on hänen lähtemisensä, ja kullalla sia, jossa valetaan.
Ezali na esika oyo batimolaka palata, mpe na esika oyo bapetolaka wolo.
2 Rauta otetaan maasta, ja kivistä vaski valetaan.
Ebende ewutaka na mabele, mpe libanga oyo balekisaka na moto epesaka motako.
3 Pimeydelle asetti hän lopun, ja kaiken täydellisyyden hän tutki, niin myös kiven, joka paksussa pimeydessä on, ja kuoleman varjon.
Moto asilisaka molili, alukaka kino na se, na bisika ya se penza, libanga kati na molili oyo eleki makasi,
4 Siitä vuotaa senkaltainen osa, että ympäriasuvaiset ei taida siitä jalkaisin käydä ylitse: se tyhjetään ihmisiltä ja vuotaa pois.
atimolaka libulu mosika ya esika oyo bato bavandaka, na bisika oyo makolo ya bato ekomaka te, mosika penza na bato, adiembelaka mosika ya bato nyonso.
5 Vilja kasvaa maasta, jonka alla se muutetaan niinkuin tuulelta.
Mabele epai wapi bilei ewutaka ebongwani na se na yango lokola nde moto ezikisi yango.
6 Saphiri löydetään muutamista paikoista, ja maan kokkareita, joissa kultaa on.
Mabanga ya safiri ewutaka na mabanga makasi ya mabele, mpe putulu ya wolo ezalaka kati na mabele.
7 Sitä polkua ei ole yksikään lintu tuntenut, eikä variksen silmä nähnyt.
Ndeke moko te oyo eliaka misuni eyebi nzela na yango, miso ya mpongo moko te emoni yango,
8 Ne ylpiät sikiät ei ole sitä sotkuneet, eikä jalopeura käynyt sen päällä.
nyama ya zamba etia nanu makolo na yango kuna te, mpe nkosi etambola nanu kuna te.
9 Kädellä kallioon ruvetaan, ja vuoret ylösalaisin kukistetaan.
Moto abetaka loboko na ye na likolo ya libanga ya makasi mpe apikolaka ngomba longwa na misisa,
10 Ojat lasketaan kallioista, ja kaikkein kalliimmatkin näkee silmä.
atimolaka nzela kati na mabanga, mpe miso na ye emonaka bomengo na yango nyonso,
11 Virrat estetään juoksemasta, ja ne ilmoitetaan, mitkä näissä peitetyt ovat.
akawusaka mayi ya bibale mpe abimisaka na pole biloko oyo ebombama.
12 Mutta kusta taito löydetään, ja kussa on ymmärryksen sia?
Kasi bakoki komona bwanya wapi? Mayele evandaka wapi?
13 Ei yksikään ihminen tiedä hänen siaansa, eikä löydeta elävien maasta.
Moto ayebaka motuya na yango te, pamba te bakoki komona yango te kati na mokili ya bato ya bomoi.
14 Syvyys sanoo: ei se ole minussa, ja meri sanoo: ei se ole minun tykönäni.
Libulu ya mozindo elobi: « Ezali kati na ngai te; » mpe ebale monene elobi: « Ezali epai na ngai te. »
15 Ei hänestä anneta kultaa, eikä hopiaa punnita sen hinnaksi.
Bakoki kosomba yango te na motuya ya libanga ya wolo to na bakilo ya palata;
16 Ei Ophirin kulta, eli kalliit Onikin ja Saphirin kivet ole verratut hänen kanssansa.
bakoki te kosomba yango na wolo ya Ofiri to na mabanga ya talo ya Onikisi to mabanga ya talo ya Safiri;
17 Kulta ja kallis kivi ei taideta siihen verrattaa, eikä se taideta vaihetettaa kultaisiin astioihin.
wolo to diama ekoki te kokokana na yango, bakoki kozwa yango te na motuya ya sani ya wolo ya kitoko.
18 Ramot ja Gabis ei ole mitään sen suhteen: se pidetään kalliimpana päärlyjä.
Mayaka ya Karayi mpe ya Jasipe ezali na motuya te liboso na yango. Motuya ya bwanya eleki pawuni ya talo.
19 Topatsi Etiopiasta ei ole siihen verrattava, ja puhtain kulta ei maksa mitään sen suhteen.
Topaze ya Kushi ekoki kokokana na yango te, mpe bakoki te kosomba yango ata na wolo ya peto.
20 Kusta siis taito tulee? ja kussa on ymmärryksen sia?
Boye, bwanya ewutaka wapi? Mayele evandaka wapi?
21 Hän on peitetty kaikkein elävien silmistä, ja salattu taivaan linnuiltakin.
Ebombami mosika na miso ya bato nyonso ya bomoi, ebombami mpe mosika na miso ya bandeke ya likolo.
22 Kadotus ja kuolema sanovat: me olemme korvillamme kuulleet hänen sanomansa.
Libebi mpe kufa elobi: « Kaka sango na yango nde ekomaki na matoyi na biso. »
23 Jumala tietää hänen tiensä, ja hän tuntee hänen siansa.
Nzambe kaka nde ayebi nzela na yango, Ye nde kaka ayebi esika bwanya evandaka.
24 Sillä hän katselee maan ääriin, ja näkee kaikki, mitä taivaan alla on,
Pamba te miso na Ye emonaka kino na suka ya mokili, mpe amonaka nyonso oyo ezali na se ya Lola.
25 Niin että hän antaa tuulelle hänen painonsa ja vedelle hänen mittansa.
Tango apesaki makasi na mopepe mpe atiaki mondelo na mayi,
26 Koska hän asetti sateelle määrän ja pitkäisen tulen leimauksille hänen tiensä,
tango atiaki mobeko mpo na mvula mpe afungolaki nzela mpo na kake mpe mikalikali,
27 Silloin näki hän sen ja luki sen: hän valmisti sen ja myös tutki sen,
amonaki bwanya mpe akumisaki yango, andimaki yango mpe amekaki yango.
28 Ja sanoi ihmiselle: katso, Herran pelko on taito; ja karttaa pahaa on ymmärrys.
Bongo alobaki na moto: « Kotosa Nkolo, yango nde bwanya! Koboya mabe, yango nde mayele! »
