Jobin 28
1 Hopialla on hänen lähtemisensä, ja kullalla sia, jossa valetaan.
Habet argentum venarum suarum principia, et auro locus est in quo conflatur.
2 Rauta otetaan maasta, ja kivistä vaski valetaan.
Ferrum de terra tollitur, et lapis solutus calore in æs vertitur.
3 Pimeydelle asetti hän lopun, ja kaiken täydellisyyden hän tutki, niin myös kiven, joka paksussa pimeydessä on, ja kuoleman varjon.
Tempus posuit tenebris, et universorum finem ipse considerat: lapidem quoque caliginis et umbram mortis.
4 Siitä vuotaa senkaltainen osa, että ympäriasuvaiset ei taida siitä jalkaisin käydä ylitse: se tyhjetään ihmisiltä ja vuotaa pois.
Dividit torrens a populo peregrinante eos quos oblitus est pes egentis hominis, et invios.
5 Vilja kasvaa maasta, jonka alla se muutetaan niinkuin tuulelta.
Terra de qua oriebatur panis, in loco suo igni subversa est.
6 Saphiri löydetään muutamista paikoista, ja maan kokkareita, joissa kultaa on.
Locus sapphiri lapides ejus, et glebæ illius aurum.
7 Sitä polkua ei ole yksikään lintu tuntenut, eikä variksen silmä nähnyt.
Semitam ignoravit avis, nec intuitus est eam oculus vulturis.
8 Ne ylpiät sikiät ei ole sitä sotkuneet, eikä jalopeura käynyt sen päällä.
Non calcaverunt eam filii institorum, nec pertransivit per eam leæna.
9 Kädellä kallioon ruvetaan, ja vuoret ylösalaisin kukistetaan.
Ad silicem extendit manum suam: subvertit a radicibus montes.
10 Ojat lasketaan kallioista, ja kaikkein kalliimmatkin näkee silmä.
In petris rivos excidit, et omne pretiosum vidit oculus ejus.
11 Virrat estetään juoksemasta, ja ne ilmoitetaan, mitkä näissä peitetyt ovat.
Profunda quoque fluviorum scrutatus est, et abscondita in lucem produxit.
12 Mutta kusta taito löydetään, ja kussa on ymmärryksen sia?
Sapientia vero ubi invenitur? et quis est locus intelligentiæ?
13 Ei yksikään ihminen tiedä hänen siaansa, eikä löydeta elävien maasta.
Nescit homo pretium ejus, nec invenitur in terra suaviter viventium.
14 Syvyys sanoo: ei se ole minussa, ja meri sanoo: ei se ole minun tykönäni.
Abyssus dicit: Non est in me, et mare loquitur: Non est mecum.
15 Ei hänestä anneta kultaa, eikä hopiaa punnita sen hinnaksi.
Non dabitur aurum obrizum pro ea, nec appendetur argentum in commutatione ejus.
16 Ei Ophirin kulta, eli kalliit Onikin ja Saphirin kivet ole verratut hänen kanssansa.
Non conferetur tinctis Indiæ coloribus, nec lapidi sardonycho pretiosissimo vel sapphiro.
17 Kulta ja kallis kivi ei taideta siihen verrattaa, eikä se taideta vaihetettaa kultaisiin astioihin.
Non adæquabitur ei aurum vel vitrum, nec commutabuntur pro ea vasa auri.
18 Ramot ja Gabis ei ole mitään sen suhteen: se pidetään kalliimpana päärlyjä.
Excelsa et eminentia non memorabuntur comparatione ejus: trahitur autem sapientia de occultis.
19 Topatsi Etiopiasta ei ole siihen verrattava, ja puhtain kulta ei maksa mitään sen suhteen.
Non adæquabitur ei topazius de Æthiopia, nec tincturæ mundissimæ componetur.
20 Kusta siis taito tulee? ja kussa on ymmärryksen sia?
Unde ergo sapientia venit? et quis est locus intelligentiæ?
21 Hän on peitetty kaikkein elävien silmistä, ja salattu taivaan linnuiltakin.
Abscondita est ab oculis omnium viventium: volucres quoque cæli latet.
22 Kadotus ja kuolema sanovat: me olemme korvillamme kuulleet hänen sanomansa.
Perditio et mors dixerunt: Auribus nostris audivimus famam ejus.
23 Jumala tietää hänen tiensä, ja hän tuntee hänen siansa.
Deus intelligit viam ejus, et ipse novit locum illius.
24 Sillä hän katselee maan ääriin, ja näkee kaikki, mitä taivaan alla on,
Ipse enim fines mundi intuetur, et omnia quæ sub cælo sunt respicit.
25 Niin että hän antaa tuulelle hänen painonsa ja vedelle hänen mittansa.
Qui fecit ventis pondus, et aquas appendit in mensura.
26 Koska hän asetti sateelle määrän ja pitkäisen tulen leimauksille hänen tiensä,
Quando ponebat pluviis legem, et viam procellis sonantibus:
27 Silloin näki hän sen ja luki sen: hän valmisti sen ja myös tutki sen,
tunc vidit illam et enarravit, et præparavit, et investigavit.
28 Ja sanoi ihmiselle: katso, Herran pelko on taito; ja karttaa pahaa on ymmärrys.
Et dixit homini: Ecce timor Domini, ipsa est sapientia; et recedere a malo, intelligentia.
