Jobin 28
1 Hopialla on hänen lähtemisensä, ja kullalla sia, jossa valetaan.
“Nitie kama ikunyoe fedha kod kama ilenyoe dhahabu.
2 Rauta otetaan maasta, ja kivistä vaski valetaan.
Chuma ikunyo koa e lowo, kendo mula ilenyo kigolo kuom kite.
3 Pimeydelle asetti hän lopun, ja kaiken täydellisyyden hän tutki, niin myös kiven, joka paksussa pimeydessä on, ja kuoleman varjon.
Ji kunyo kite ma nengogi tek kuonde matut mogik kendo motimo mudho, omenyo nyaka ei buche maboyo miwuoro, nyaka kuonde molil ti, mondo onwangʼie kite mabeyo.
4 Siitä vuotaa senkaltainen osa, että ympäriasuvaiset ei taida siitä jalkaisin käydä ylitse: se tyhjetään ihmisiltä ja vuotaa pois.
Opowo kor gode modhi mabor gi kuonde ma ji odakie, mochop nyaka kuonde ma ji ok wuothie; ka giliero e tonde marundore koni gi koni.
5 Vilja kasvaa maasta, jonka alla se muutetaan niinkuin tuulelta.
Lowo e kama chiemo wuokie, to pinyne ibaroe lwendni gi mach.
6 Saphiri löydetään muutamista paikoista, ja maan kokkareita, joissa kultaa on.
Lwendinigo ema kite ma nengogi tek miluongo ni Safir wuokie kendo buru ema otingʼo dhahabu.
7 Sitä polkua ei ole yksikään lintu tuntenut, eikä variksen silmä nähnyt.
Kuom winy machamo ringʼo, onge moro amora mongʼeyo yore manie buchego, kendo onge achuth mosenene gi wangʼe.
8 Ne ylpiät sikiät ei ole sitä sotkuneet, eikä jalopeura käynyt sen päällä.
Ondiegi mager pok nowuotho kuondego, kendo kata sibuor pok oruto kuno.
9 Kädellä kallioon ruvetaan, ja vuoret ylösalaisin kukistetaan.
Ji baro lwanda matek ka chuma kendo thulo gode oko gie tiendegi.
10 Ojat lasketaan kallioista, ja kaikkein kalliimmatkin näkee silmä.
Otucho kor lwanda; mi wengene ne mwandu duto manie kor gode.
11 Virrat estetään juoksemasta, ja ne ilmoitetaan, mitkä näissä peitetyt ovat.
Omanyo kuonde ma aore ochakoree, mi okel gik mopandi e lela.
12 Mutta kusta taito löydetään, ja kussa on ymmärryksen sia?
“To rieko to diyud kanye? Koso ere kuma ngʼeyo wuokie?
13 Ei yksikään ihminen tiedä hänen siaansa, eikä löydeta elävien maasta.
Dhano mangima ok ongʼeyo kaka iyude; kendo ok oyudre e piny joma ngima.
14 Syvyys sanoo: ei se ole minussa, ja meri sanoo: ei se ole minun tykönäni.
Kut wacho ni, ‘Oonge e iya;’ to nam wacho ni, ‘Oonge koda ka.’
15 Ei hänestä anneta kultaa, eikä hopiaa punnita sen hinnaksi.
Ok nyal ngʼiewe gi dhahabu maler mogik kendo nengone ok nyal pim gi fedha.
16 Ei Ophirin kulta, eli kalliit Onikin ja Saphirin kivet ole verratut hänen kanssansa.
Ok nyal ngʼiewe gi dhahabu mokuny Ofir, kata gi kite ma nengogi tek kaka Oniks kata Safir.
17 Kulta ja kallis kivi ei taideta siihen verrattaa, eikä se taideta vaihetettaa kultaisiin astioihin.
Dhahabu kata kite mamil ma nengogi tek ok nyal pimego bende ok nyal pime gi gima olos gi dhahabu.
18 Ramot ja Gabis ei ole mitään sen suhteen: se pidetään kalliimpana päärlyjä.
Kit nam ma nengone tek kod kit ombo marieny ok di wuo kuomgi nikech nengo rieko oyombo nengo kit rubi maratiglo.
19 Topatsi Etiopiasta ei ole siihen verrattava, ja puhtain kulta ei maksa mitään sen suhteen.
Kata mana kit topaz mokuny Kush ok nyal pim kode; ok nyal ngʼiewe gi dhahabu malerie mogik.
20 Kusta siis taito tulee? ja kussa on ymmärryksen sia?
“To rieko to diyud kanye? Koso ere kuma ngʼeyo wuokie?
21 Hän on peitetty kaikkein elävien silmistä, ja salattu taivaan linnuiltakin.
Opondo ne wenge gik mangima duto, kendo opande koda kane winy mafuyo e kor polo.
22 Kadotus ja kuolema sanovat: me olemme korvillamme kuulleet hänen sanomansa.
Kethruok gi tho jowacho ni, ‘Humbe kende ema osechopo e itwa!’
23 Jumala tietää hänen tiensä, ja hän tuntee hänen siansa.
Nyasaye ema ongʼeyo yo miyudego kendo en kende ema ongʼeyo kama odakie,
24 Sillä hän katselee maan ääriin, ja näkee kaikki, mitä taivaan alla on,
nikech wengene okwako tungʼ piny gi tungʼ piny kendo oneno gimoro amora manie bwo polo.
25 Niin että hän antaa tuulelle hänen painonsa ja vedelle hänen mittansa.
Kane oguro teko mar yamo kendo opimo giko nembe,
26 Koska hän asetti sateelle määrän ja pitkäisen tulen leimauksille hänen tiensä,
kane ogolo chik ne koth kendo ogoro yor mil polo,
27 Silloin näki hän sen ja luki sen: hän valmisti sen ja myös tutki sen,
e kinde mane onenoe rieko mi opimo berne kaka chalo mi onwangʼo.
28 Ja sanoi ihmiselle: katso, Herran pelko on taito; ja karttaa pahaa on ymmärrys.
Kendo nowachone dhano ni, ‘Luoro Ruoth Nyasaye kelo rieko, kendo ka idwaro bedo gi ngʼeyo to nyaka iwe richo!’”
