< Jobin 27 >

1 Ja Job puhui vielä sananlaskunsa ja sanoi:
Y Job nuevamente tomó la palabra y dijo:
2 Niin totta kuin Jumala elää, joka minun oikeuteni kieltää, ja Kaikkivaltias, joka minun sieluni murheelliseksi saattaa:
Por la vida de Dios, que me ha quitado el derecho; y del Todopoderoso, que ha amargado mi alma;
3 Niinkauvan kuin minun henkeni on minussa, ja Jumalalta puhallus minun sieraimissani,
Mientras haya vida en mí, y el aliento de Dios en mi nariz;
4 Ei pidä minun huuleni vääryyttä puhuman, ja minun kieleni ei pidä petosta ottaman eteensä.
En verdad, no diré mentiras, y mi lengua no dice lo que es falso.
5 Pois se minusta, että minä sanoisin teidät hurskaaksi, siihenasti kuin minun loppuni tulee, en minä luovu jumalisuudestani.
¡Que esté lejos de mí! ¡Ciertamente no diré que tienes razón! Moriré antes de renunciar a mi justicia.
6 Minun oikeudestani, jonka minä pidän, en minä luovu. Minun omatuntoni ei kalva minua koko elinaikani.
Me aferrare a mi justicia, y no lo dejaré ir; mi corazón no tiene nada que decir contra ninguna parte de mi vida.
7 Mutta minun viholliseni löydetään jumalattomaksi, ja minun vastahakoiseni vääräksi.
Sea mi enemigo como el hombre malo, y el que viene contra mí, sea como el pecador.
8 Sillä mikä on ulkokullatun toivo, että hän niin ahne on, koska Jumala ottaa hänen sielunsa pois?
¿Cuál es la esperanza del pecador por mucho que haya robado, cuando Dios le quita su alma?
9 Luuletkos Jumalan kuulevan hänen huutoansa, kuin hänelle ahdistus tulee?
¿Su grito llegará a los oídos de Dios cuando él esté en problemas?
10 Kuinka hänellä taitaa olla ilo Kaikkivaltiaalta? ja rukoilla Jumalaa joka aika?
¿Se deleitará con el Todopoderoso hará su oración a Dios en todo momento?
11 Minä opetan teitä Jumalan kädestä, ja mitä Kaikkivaltiaalle kelpaa, en minä salaa.
Te daré enseñanzas acerca del poder de Dios; No mantendré en secreto lo que está en la mente del Todopoderoso.
12 Katso, te olette kaikki taitavinanne; miksi siis te senkaltaisia turhia asioita otatte eteenne?
En verdad, todos ustedes lo han visto; ¿Por qué entonces te has vuelto completamente tonto?
13 Tämä on Jumalalta jumalattoman palkka, ja tyrannein perimys, jonka he Kaikkivaltiaalta saavat:
Este es el castigo para el malvado departe de Dios Todopoderoso, y la herencia dada a los violentos.
14 Jos hän saa paljon lapsia, niin ne hukataan miekalla, ja hänen sikiänsä ei ravita leivällä.
Si sus hijos son mayores, son destinados a morir; y su descendencia no será saciado de pan.
15 Hänen jälkeenjääneensä pitää haudattaman kuolemaan, ja hänen leskensä ei pidä itkemän.
Cuando los de su casa que todavía viven llegan a su fin por la enfermedad, y serán sepultados, y sus viudas no lloran por ellos.
16 Jos hän kokoo rahaa niinkuin tuhkaa, ja valmistaa hänellensä vaatteita niinkuin lokaa,
Aunque puede juntar plata como polvo, y preparar gran cantidad de ropa como el barro;
17 Niin hänen pitää kyllä valmistaman, mutta hurskas pukee ne yllensä, ja viatoin jakaa rahan.
Puede que los prepare, pero los rectos se los pondrán, y el que está libre del pecado repartirá la plata.
18 Hän rakentaa huoneensa niinkuin toukka, ja niinkuin vartia tekee itsellensä lakan.
Su casa no tiene más fuerza, es como la casa de una polilla, o la tienda de un vigilante.
19 Rikas kuolee, vaan ei koota: koska joku silmänsä avaa, niin ei häntä enää löydetä.
Se va a descansar lleno de riqueza, pero lo hace por última vez al abrir los ojos, ya no la ve.
20 Hänen päällensä lankee pelko niinkuin vesi; rajuilma ottaa varkain hänen yöllä pois.
Los miedos lo asaltan como inundaciones; en la noche el viento de la tormenta se lo lleva.
21 Itätuuli vie hänen pois, että hän hukkuu, ja tuulispää siirtää hänen sialtansa.
El viento del este lo levanta y se va; es forzado a salir violentamente de su lugar.
22 Nämät Jumala hänelle lähettää, ja ei säästä häntä: kaikki pitää hänen kädestänsä puuttuman.
Dios se arrojará contra él sin piedad; aunque trate de huir de su poder.
23 Hänen tähtensä pitää käsiä paukutettaman ja vihellettämän, kussa hän on ollut.
Los hombres batirán sus manos con señales de alegría por su ruina, sacándolo de su lugar con silbidos.

< Jobin 27 >