Jobin 27

1 Ja Job puhui vielä sananlaskunsa ja sanoi:

Y tornó Job a tomar su parábola, y dijo:

2 Niin totta kuin Jumala elää, joka minun oikeuteni kieltää, ja Kaikkivaltias, joka minun sieluni murheelliseksi saattaa:

Vive el Dios que me quitó mi derecho; y el Omnipotente, que amargó mi alma:

3 Niinkauvan kuin minun henkeni on minussa, ja Jumalalta puhallus minun sieraimissani,

Que todo el tiempo que mi alma estuviere en mí, y hubiere resuello de Dios en mis narices,

4 Ei pidä minun huuleni vääryyttä puhuman, ja minun kieleni ei pidä petosta ottaman eteensä.

Mis labios no hablarán iniquidad: ni mi lengua pronunciará engaño.

5 Pois se minusta, että minä sanoisin teidät hurskaaksi, siihenasti kuin minun loppuni tulee, en minä luovu jumalisuudestani.

Nunca tal me acontezca, que yo os justifique: hasta morir no quitaré mi integridad de mí.

6 Minun oikeudestani, jonka minä pidän, en minä luovu. Minun omatuntoni ei kalva minua koko elinaikani.

Mi justicia tengo asida, y no la aflojaré, no se avergonzará mi corazón de mis días.

7 Mutta minun viholliseni löydetään jumalattomaksi, ja minun vastahakoiseni vääräksi.

Sea como el impío mi enemigo, y como el inicuo mi adversario.

8 Sillä mikä on ulkokullatun toivo, että hän niin ahne on, koska Jumala ottaa hänen sielunsa pois?

Porque ¿qué es la esperanza del hipócrita, si mucho hubiere robado, cuando Dios arrebatare su alma?

9 Luuletkos Jumalan kuulevan hänen huutoansa, kuin hänelle ahdistus tulee?

¿Oirá Dios su clamor, cuando viniere sobre él la tribulación?

10 Kuinka hänellä taitaa olla ilo Kaikkivaltiaalta? ja rukoilla Jumalaa joka aika?

¿Se deleitará en el Omnipotente? ¿llamará a Dios en todo tiempo?

11 Minä opetan teitä Jumalan kädestä, ja mitä Kaikkivaltiaalle kelpaa, en minä salaa.

Yo os enseñaré lo que está en la mano de Dios: no esconderé lo que está acerca del Omnipotente.

12 Katso, te olette kaikki taitavinanne; miksi siis te senkaltaisia turhia asioita otatte eteenne?

He aquí, que todos vosotros lo habéis visto: ¿por qué pues os desvanecéis con vanidad?

13 Tämä on Jumalalta jumalattoman palkka, ja tyrannein perimys, jonka he Kaikkivaltiaalta saavat:

Esta es la suerte del hombre impío acerca de Dios, y la herencia que los violentos han de recibir del Omnipotente.

14 Jos hän saa paljon lapsia, niin ne hukataan miekalla, ja hänen sikiänsä ei ravita leivällä.

Si sus hijos fueren multiplicados, serán para la espada, y sus pequeños no se hartarán de pan.

15 Hänen jälkeenjääneensä pitää haudattaman kuolemaan, ja hänen leskensä ei pidä itkemän.

Los que de ellos quedaren, en muerte serán sepultados, y sus viudas no llorarán.

16 Jos hän kokoo rahaa niinkuin tuhkaa, ja valmistaa hänellensä vaatteita niinkuin lokaa,

Sí amontonare plata como polvo, y si aparejare ropa como lodo:

17 Niin hänen pitää kyllä valmistaman, mutta hurskas pukee ne yllensä, ja viatoin jakaa rahan.

Aparejará, mas el justo se vestirá, y el inocente repartirá la plata.

18 Hän rakentaa huoneensa niinkuin toukka, ja niinkuin vartia tekee itsellensä lakan.

Edificó su casa como la polilla, y como cabaña que hizo alguna guarda.

19 Rikas kuolee, vaan ei koota: koska joku silmänsä avaa, niin ei häntä enää löydetä.

El rico dormirá, mas no será recogido: abrirá sus ojos, y no verá a nadie.

20 Hänen päällensä lankee pelko niinkuin vesi; rajuilma ottaa varkain hänen yöllä pois.

Asirán de él terrores como aguas: torbellino le arrebatará de noche.

21 Itätuuli vie hänen pois, että hän hukkuu, ja tuulispää siirtää hänen sialtansa.

Tomarle ha solano, e irse ha: y tempestad le arrebatará de su lugar.

22 Nämät Jumala hänelle lähettää, ja ei säästä häntä: kaikki pitää hänen kädestänsä puuttuman.

Y echará sobre él, y no perdonará: huyendo huirá de su mano.

23 Hänen tähtensä pitää käsiä paukutettaman ja vihellettämän, kussa hän on ollut.

Batirá sus manos sobre él, y desde su lugar le silbará.