Jobin 27

1 Ja Job puhui vielä sananlaskunsa ja sanoi:

Jopu'a mago'ene keaga'a amanage huno hu'ne,

2 Niin totta kuin Jumala elää, joka minun oikeuteni kieltää, ja Kaikkivaltias, joka minun sieluni murheelliseksi saattaa:

tamagerfa huanki kasefa'ma huno mani'nea Hankavenentake Anumzamo'a, kankamuna onamino knare avu'avara hunonanteno, natrege'na tusi natazampi manue.

3 Niinkauvan kuin minun henkeni on minussa, ja Jumalalta puhallus minun sieraimissani,

Menima kasefa'ma hu'na mani'ne'nama nasimu'ma nentoana, Anumzamo nasimura namige'na mani'noe.

4 Ei pidä minun huuleni vääryyttä puhuman, ja minun kieleni ei pidä petosta ottaman eteensä.

Nagra havige nanekea nosu'na, havigea hu'na vahera revatga osugahue.

5 Pois se minusta, että minä sanoisin teidät hurskaaksi, siihenasti kuin minun loppuni tulee, en minä luovu jumalisuudestani.

Hagi tamagrama nehaza nanekegura, tamage nehaze hu'na osugahue. Ana nehu'na kefo avu'ava zana osu'na, mani fatgo hu'na mani'nena frigahue.

6 Minun oikeudestani, jonka minä pidän, en minä luovu. Minun omatuntoni ei kalva minua koko elinaikani.

Nagra fatgo navu'nava'ma nehua zana kegava hu'ne'na, ana avamenteke mani'na vugahue. Nagrama kasefa'ma hu'na mani'na vanuanknafina, kumi hu'noe hu'na antahintahi hakarea osugahue.

7 Mutta minun viholliseni löydetään jumalattomaksi, ja minun vastahakoiseni vääräksi.

Nagri'ma ha'ma renenantaza vahera, kefo avu'ava'zama nehaza vahe'ma Anumzamo'ma zamazeri havizama nehiaza huno zamazeri haviza nehuno, nagri'ma zamefi hunenamiza vahera, kumi'ma nehaza vahe'ma zamazeri havizama nehiaza huno zamazeri haviza hugahie.

8 Sillä mikä on ulkokullatun toivo, että hän niin ahne on, koska Jumala ottaa hänen sielunsa pois?

Hagi Anumzamofoma amage'ma nontaza vahera, amuha zazamia omanegahie. Ana hanigeno Anumzamo'a ana vahera zamahe fananehu vagaregahie.

9 Luuletkos Jumalan kuulevan hänen huutoansa, kuin hänelle ahdistus tulee?

Ana vahe'mofo avate'ma knazamo'ma esanigeno zavi'ma atesniana, Anumzamo'a antahi omigahifi?

10 Kuinka hänellä taitaa olla ilo Kaikkivaltiaalta? ja rukoilla Jumalaa joka aika?

E'i ana Hankavenentake Anumzamofona musena hunonte'za, Anumzamofontega nunamuna osugahaze.

11 Minä opetan teitä Jumalan kädestä, ja mitä Kaikkivaltiaalle kelpaa, en minä salaa.

Nagra menima rempima huramisuana, mago'zana eri frara okigahuanki, Anumzamofo hankave'a erinte ama hu'na tamasamigahue.

12 Katso, te olette kaikki taitavinanne; miksi siis te senkaltaisia turhia asioita otatte eteenne?

Ana hankave'a tamagra'a ko ke'naze. Hianagi na'a higeta amunte omane nanekea hantageta eri hakarea nehaze?

13 Tämä on Jumalalta jumalattoman palkka, ja tyrannein perimys, jonka he Kaikkivaltiaalta saavat:

Kefo avu'ava'zama nehu'za, vahe'ma zamazeri havizama nehaza vahera, Hankavenentake Anumzamo'a miza zamia huhampri zamante'neanki'za erigahaze.

14 Jos hän saa paljon lapsia, niin ne hukataan miekalla, ja hänen sikiänsä ei ravita leivällä.

Ana rama'a mofavrea antegahazanagi, ana mofavre naga'zmia hapi zamahege, zamagaku hu'za frige hugahaze.

15 Hänen jälkeenjääneensä pitää haudattaman kuolemaan, ja hänen leskensä ei pidä itkemän.

Hagi mago'ama ofri'ma manisaza vahera, ruzahu ruzahu krimo zamahe frisnige'za, kento a'nane nagazmimo'za ana vahekura zamasunkura hu'za zavira otegahaze.

16 Jos hän kokoo rahaa niinkuin tuhkaa, ja valmistaa hänellensä vaatteita niinkuin lokaa,

Kefo zamavu'zamava'ma nehaza vahe'mo'za rama'a zago eri atru nehu'za, kukenanena rama'a eri tru hanageno hihi huno marerigahianagi,

17 Niin hänen pitää kyllä valmistaman, mutta hurskas pukee ne yllensä, ja viatoin jakaa rahan.

fatgo zamavu'zmava'ma nehaza vahe'mo'za ana kukena eri nehankresnage'za, ke'zami omne vahe'mo'za ana vahe'mokizmi zagoa refko hu'za erigahaze.

18 Hän rakentaa huoneensa niinkuin toukka, ja niinkuin vartia tekee itsellensä lakan.

Kefo zamavu'zmava'ma nehaza vahe'mo'zama noma kisazana, pamponkemofo nomo'ma hiaza huno hankave'a omane no negi'za, mani'ne'za hozama kvama hanazana tona no kizankna hu'za nona kigahaze.

19 Rikas kuolee, vaan ei koota: koska joku silmänsä avaa, niin ei häntä enää löydetä.

Kumi'ma nehaza vahe'mo'zama nozamifima masazana zago vahekna hu'za nemasaze. Hianagi mase'nafinti'ma oti'zama kazana, maka fenozamimo'a igafi freno omnetfa nehie.

20 Hänen päällensä lankee pelko niinkuin vesi; rajuilma ottaa varkain hänen yöllä pois.

Timo'ma hageno eaza huno, hazenke zamo'a eno eme zamavareno fregahie.

21 Itätuuli vie hänen pois, että hän hukkuu, ja tuulispää siirtää hänen sialtansa.

Zage fre kazigati zaho'mo eme zamazeri komenkame huno zamavaresga huno fresnige'za, ko'ma mani'naza nonkumatera omanigahaze.

22 Nämät Jumala hänelle lähettää, ja ei säästä häntä: kaikki pitää hänen kädestänsä puuttuman.

Ana zahomo'a ana vahekura asunkura huozmanteno zamazeri haviza hanige'za, ana zahomofo hankavegu koro nehu'za zamagare'za fregahaze.

23 Hänen tähtensä pitää käsiä paukutettaman ja vihellettämän, kussa hän on ollut.

Hianagi maka vahe'mo'zama ana zama fore haniaza nege'za, zamaza rupro nehu'za tusi zamagiza regahaze.