< Jobin 26 >

1 Job vastasi ja sanoi:
Na Hiob kasaa bio se,
2 Ketäs autat? sitäkö, jolla ei voimaa ole? autatkos sitä, jolla ei voimaa ole käsivarressa?
“Woaboa nea onni tumi! Woagye basa a enni ahoɔden!
3 Ketäs neuvot? sitäkö, joka ei mitään tiedä, ja opetat voimallista toimittamaan?
Woatu nea onnim nyansa fo! Na woada nhumu pa ara adi!
4 Kenen edessä sinä puhut, ja kenen edessä henkes käy ulos?
Hena na ɔboaa wo ma wokaa saa nsɛm yi? Hena honhom na ɛkasa faa wo mu?
5 Uljaat huokaavat, niin myös ne, jotka veden alla asuvat.
“Awufo wɔ ahoyeraw kɛse mu, wɔn a wɔwɔ nsu ase ne nea ɛte mu nyinaa.
6 Helvetti on avoinna hänen edessänsä, ja kadotuksella ei ole peitettä. (Sheol h7585)
Asaman da adagyaw Onyankopɔn anim; Ɔsɛe nso nni nkataso. (Sheol h7585)
7 Hän venyttää pohjoisen tyhjän päälle, ja maa riippuu tyhjän päällä.
Ɔtrɛw wim atifi fam kata nea ɛda mpan so; na ɔde asase sensɛn ohunu so.
8 Vedet hän kokoo pilviinsä, ja pilvet ei repee niiden alla.
Ɔbɔ nsu boa hyɛ ne omununkum mu, nanso nsu no mu duru ntumi mpae no.
9 Hän pitää istuimensa, ja levittää pilvensä sen päälle.
Ɔtrɛw ne omununkum mu de kata ɔsram ani.
10 Hän on asettanut määrän vetten ympärille, siihenasti kuin valkeus ja pimeys loppuvat.
Ɔhyɛ agyirae wɔ nsu so de to ɔhye wɔ hann ne sum ntam.
11 Taivaan patsaat vapisevat ja hämmästyvät hänen kurituksestansa.
Ɔsoro nnyinaso wosow, na nʼanimka ma wɔn ho dwiriw wɔn.
12 Voimallansa on hän halaissut meren, ja hänen ymmärryksestänsä tyventyy meren ylpeys.
Ɔde ne tumi wosow po ne nyansa mu, otwitwaa Rahab mu asinasin.
13 Taivas tulee kirkkaaksi hänen ilmansa kautta, ja hän valmistaa kädellänsä pitkän kärmeen.
Ɔde ne home maa wim tewee; na ne nsa wɔɔ ɔwɔ a ɔrewea.
14 Katso, näin tapahtuu hänen tekoinsa kanssa, mutta näistä olemme me vähän kuulleet; vaan kuka voi ymmärtää hänen väkevyytensä jylinän?
Eyinom yɛ ne nnwuma kakraa bi; ne tumi kakraa bi kɛkɛ! Na hena na obetumi ate ne tumi mmubomu no ase?”

< Jobin 26 >