< Jobin 26 >
2 Ketäs autat? sitäkö, jolla ei voimaa ole? autatkos sitä, jolla ei voimaa ole käsivarressa?
Kvar helst hev du den veike hjelpt? Når studde du den trøytte arm?
3 Ketäs neuvot? sitäkö, joka ei mitään tiedä, ja opetat voimallista toimittamaan?
Kvar gav du uklok mann ei råd? Kor ovleg visdom hev du synt?
4 Kenen edessä sinä puhut, ja kenen edessä henkes käy ulos?
Kven hev du bore melding til? Kva ånd hev tala gjenom deg?
5 Uljaat huokaavat, niin myös ne, jotka veden alla asuvat.
Skuggarne i angest skjelva, vatsdjup og dei som deri bur.
6 Helvetti on avoinna hänen edessänsä, ja kadotuksella ei ole peitettä. (Sheol )
Helheimen open ligg for honom, avgrunnen utan noko dekkje. (Sheol )
7 Hän venyttää pohjoisen tyhjän päälle, ja maa riippuu tyhjän päällä.
Nordheimen han i audni spana, og hengde jordi yver inkje.
8 Vedet hän kokoo pilviinsä, ja pilvet ei repee niiden alla.
Han vatnet inn i skyer bind; og skyi brest ei under det.
9 Hän pitää istuimensa, ja levittää pilvensä sen päälle.
Kongsstolen sin han gøymer burt og breider skyer yver honom.
10 Hän on asettanut määrän vetten ympärille, siihenasti kuin valkeus ja pimeys loppuvat.
Kring vatni han ei grensa set, der som ljos og myrker byta skal.
11 Taivaan patsaat vapisevat ja hämmästyvät hänen kurituksestansa.
Stolparne under himmelen skjelv, og rædde vert dei for hans trugsmål.
12 Voimallansa on hän halaissut meren, ja hänen ymmärryksestänsä tyventyy meren ylpeys.
Han rører havet upp med velde, og med sit vit han krasar ubeist.
13 Taivas tulee kirkkaaksi hänen ilmansa kautta, ja hän valmistaa kädellänsä pitkän kärmeen.
Og himmelen klårnar ved hans ande; hans hand den snøgge ormen drap.
14 Katso, näin tapahtuu hänen tekoinsa kanssa, mutta näistä olemme me vähän kuulleet; vaan kuka voi ymmärtää hänen väkevyytensä jylinän?
Sjå her utkanten av hans veg; det berre kviskring er me høyrer. Kven skynar, når hans allmagt torar?