Jobin 26
1 Job vastasi ja sanoi:
Ty hoe ty natoi’ Iobe:
2 Ketäs autat? sitäkö, jolla ei voimaa ole? autatkos sitä, jolla ei voimaa ole käsivarressa?
Akore ty nañimba’o ty tsy aman’ ozatse? ty nandrombaha’o ty sirañe tsy an-kafatrarañe?
3 Ketäs neuvot? sitäkö, joka ei mitään tiedä, ja opetat voimallista toimittamaan?
Akore ty nanoroa’o ty tsy aman-kilala; ty nitaroñe’o hasoa-anatse ami’ty maro?
4 Kenen edessä sinä puhut, ja kenen edessä henkes käy ulos?
Ia ty nañakara’o saontsy? Vaho fañahi’ ia ty nitroboeñe ama’o?
5 Uljaat huokaavat, niin myös ne, jotka veden alla asuvat.
Mihelohelo ambane rano ao o loloo, naho o mpimoneñeo.
Miboridañe añatrefa’e eo ty Tsikeokeoke; tsy aman-tsaro’e ty Fandrotsahañe. (Sheol h7585)
7 Hän venyttää pohjoisen tyhjän päälle, ja maa riippuu tyhjän päällä.
Alama’e an-dikerañe ambone’ i hoakoakey i avaratsey; aradorado’e ambone hakoahañe eo ty tane toy.
8 Vedet hän kokoo pilviinsä, ja pilvet ei repee niiden alla.
Aholonkolo’e amo raho’eo ty rano, fe tsy miporitsak’ ambane i rahoñey.
9 Hän pitää istuimensa, ja levittää pilvensä sen päälle.
Takona’e ty tarehe’ i zava-volañey, alafi’e ama’e i raho’ey.
10 Hän on asettanut määrän vetten ympärille, siihenasti kuin valkeus ja pimeys loppuvat.
Nañarikatoha’e sokitse ty an-tarehe’ o ranoo hañefera’e amy ieñey i hazavàñey.
11 Taivaan patsaat vapisevat ja hämmästyvät hänen kurituksestansa.
Miezeñezeñe o fahan-dikerañeo, mianifañe ami’ty enda’e.
12 Voimallansa on hän halaissut meren, ja hänen ymmärryksestänsä tyventyy meren ylpeys.
An-kaozarañe ty nampipendreña’e i riakey; aman-kihitse ty nitomboha’e i Rahàbe.
13 Taivas tulee kirkkaaksi hänen ilmansa kautta, ja hän valmistaa kädellänsä pitkän kärmeen.
I kofò’ey ty ampisava’e i likerañey; trinofam-pità’e i mereñe mitsiritsiokey.
14 Katso, näin tapahtuu hänen tekoinsa kanssa, mutta näistä olemme me vähän kuulleet; vaan kuka voi ymmärtää hänen väkevyytensä jylinän?
Inay, romoromom-pitoloña’e irezay, le volam-bisibisike ty ijanjiñañe, Fe ia ty mahafohiñe i figorogodoiña’e ra’elahiy?
