Jobin 24
1 Siksi ei Kaikkivaltiaalta ole ajat salatut? ja ne, jotka hänen tuntevat, ei näe hänen päiviänsä?
“For this reason from the Mighty One Times have not been hidden, And those knowing Him have not seen His days.
2 He siirtävät rajan, he ryöväävät lauman ja ruokkivat sen. '
They reach the borders, They have taken a drove away violently, Indeed, they do evil.
3 He ajavat orpoin aasit pois, ja ottavat leskein härjät pantiksi.
They lead away the donkey of the fatherless, They take in pledge the ox of the widow,
4 Köyhäin täytyy tiellä paeta heitä, ja siviät maan päällä lymyttävät itsensä.
They turn aside the needy from the way, Together have hid the poor of the earth.
5 Katso, niinkuin metsä-aasit korvessa, lähtevät he ulos ja samoovat varhain saaliin perään: korvessa on jokaiselle heistä ruokaa, niin myös nuorukaisille.
Behold, wild donkeys in a wilderness, They have gone out about their work, Seeking early for prey, A mixture for himself—food for young ones.
6 He niittävät pellolla hänen tulonsa, ja poimivat ja hakevat jumalattoman viinamäessä.
They reap his provender in a field, And they glean the vineyard of the wicked.
7 Alastoman antavat he maata ilman vaatetta ja peittämättä pakkasessa.
They cause the naked to lodge without clothing. And there is no covering in the cold.
8 Vuorten vuotamisesta tulevat he märäksi; ja ettei heillä yhtään turvaa ole, turvaavat he mäkiin.
From the inundation of hills they are wet, And without a refuge—have embraced a rock.
9 He repivät orvot nisistä, ja panttaavat köyhän.
They take away violently The orphan from the breast, And they lay a pledge on the poor.
10 Alastoman antavat he käydä verhotta, ja ottavat isoovaiselta jalalliset pois.
Naked, they have gone without clothing, And hungry—have taken away a sheaf.
11 He pusertavat öljyä huonettensa vaiheella, ja janoovat viinaa kuurnitessa.
They make oil between their walls, They have trodden winepresses, and thirst.
12 He saattavat kansan kaupungissa huokaamaan, ja tapettuin sielut huutamaan: ja ei Jumala heitä rankaise.
Men groan because of enmity, And the soul of pierced ones cries, And God does not give praise.
13 Sentähden ovat he vilpistyneet valkeudesta, ja ei tunne sen tietä, ja ei palaja sen poluille.
They have been those rebelling against light, They have not discerned His ways, Nor abided in His paths.
14 Murhaaja nousee varhain ja tappaa köyhän ja tarvitsevan, ja on yöllä niinkuin varas.
The murderer rises at the light, He slays the poor and needy, And in the night he is as a thief.
15 Salavuoteisen silmät vartioitsevat hämärää, ja sanoo: ei minua yksikään silmä näe; ja luulee itsensä peitetyksi.
And the eye of an adulterer Has observed the twilight, Saying, No eye beholds me. And he puts the face in secret.
16 Pimeässä hän kaivaa itsensä huoneisiin, jotka he päivällä ovat itsellensä merkinneet, ja ei tahdo tietää valkeutta.
He has dug in the darkness—houses; By day they shut themselves up, They have not known light.
17 Sillä vaikka aamu heille tulis, on se heille niinkuin pimeys; sillä hän tuntee pimeyden kauhistuksen.
When together, morning [is] death-shade to them, When he discerns the terrors of death-shade.
18 Hän on keviä veden päällä, heidän osansa pitää kirotun oleman maalla; ja ei hän katso viinamäkien tietä.
He [is] light on the face of the waters, Their portion is vilified in the earth, He does not turn the way of vineyards.
19 Helvetti ottaa syntiset pois niinkuin pouta, ja niinkuin kuivuus kuluttaa lumisen veden. (Sheol h7585)
Drought—also heat—consume snow-waters, Sheol—[those who] have sinned. (Sheol h7585)
20 Laupius pitää unhottaman hänen, madot syövät hänen makeutensa, ei häntä pidä muistettaman; hän pitää särjettämän niinkuin lahopuu.
The womb forgets him, The worm sweetens [on] him, He is remembered no more, And wickedness is broken as a tree.
21 Hän on saattanut murheelliseksi hedelmättömän, joka ei synnytä, ja ei tehnyt leskelle mitään hyvää.
Treating evil the barren [who] does not bear, And he does no good [to] the widow,
22 Ja on vetänyt voimalliset allensa väellänsä; koska hän seisoo, ei pidä hänen tietämän elämästänsä.
And [God] has drawn the mighty by His power, He rises, and none believes in life.
23 Hän tekee itsellensä levon, johon hän luottaa, ja hänen silmänsä katsovat heidän teitänsä.
He gives to him confidence, and he is supported, And His eyes [are] on their ways.
24 He ovat vähän aikaa korotetut, vaan he tulevat tyhjään, ja kukistetaan, ja saavat lopun niinkuin kaikki kappaleet, ja niinkuin oas tähkäpäästä, lyödään he pois.
They were high [for] a little, and they are not, And they have been brought low. They are shut up as all [others], And cut off as the head of an ear of grain.
25 Eikö se niin ole? kuka nuhtelee minua valhetteliaksi, ja minun sanani tyhjäksi tekee?
And if not now, who proves me a liar, And makes my word of nothing?”
