Jobin 23

1 Job vastasi ja sanoi:

Entonces Job respondió,

2 Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.

“Incluso hoy mi queja es rebelde. Su mano pesa a pesar de mis gemidos.

3 Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!

¡Oh, si supiera dónde puedo encontrarlo! ¡Que pueda llegar incluso a su asiento!

4 Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,

Yo pondría mi causa en orden ante él, y llenarme la boca de argumentos.

5 Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.

Yo sabría las palabras que él me respondería, y entender lo que me decía.

6 Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.

¿Acaso quiere enfrentarse a mí con la grandeza de su poder? No, pero me escucharía.

7 Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.

Allí los rectos podrían razonar con él, para que sea liberado para siempre de mi juez.

8 Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.

“Si voy al este, no está allí. Si voy al oeste, no puedo encontrarlo.

9 Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.

Trabaja hacia el norte, pero no lo veo. Se gira hacia el sur, pero no consigo verle.

10 Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;

Pero él conoce el camino que tomo. Cuando me haya probado, saldré como el oro.

11 Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.

Mi pie se ha mantenido firme a sus pasos. He mantenido su camino, y no me he apartado.

12 Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.

No me he apartado del mandamiento de sus labios. He atesorado las palabras de su boca más que mi comida necesaria.

13 Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.

Pero él está solo, ¿y quién puede oponerse a él? Lo que su alma desea, incluso eso hace.

14 Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.

Porque él realiza lo que me ha sido asignado. Muchas cosas así están con él.

15 Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.

Por eso me aterra su presencia. Cuando lo considero, me da miedo.

16 Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.

Porque Dios ha hecho desfallecer mi corazón. El Todopoderoso me ha aterrorizado.

17 Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.

Porque no fui cortado antes de la oscuridad, tampoco cubrió la espesa oscuridad de mi cara.