Jobin 23
1 Job vastasi ja sanoi:
Potem je Job odgovoril in rekel:
2 Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.
»Celó do danes je moja pritožba grenka, moj udarec je težji kakor moje stokanje.
3 Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!
Oh, da bi vedel, kje ga lahko najdem! Da bi lahko prišel celó k njegovemu sedežu!
4 Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,
Svojo zadevo bi razporedil pred njim in svoja usta zapolnil z argumenti.
5 Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.
Poznal bi besede, ki bi mi jih odgovoril in razumel kaj bi mi rekel.
6 Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.
Mar bo navajal dokaze zoper mene s svojo veliko močjo? Ne, temveč bi vame položil moč.
7 Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.
Tam se lahko pravični prereka z njim; tako bi bil na veke osvobojen pred svojim sodnikom.
8 Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.
Glej, grem naprej, toda ni ga tam; in nazaj, toda ne morem ga zaznati.
9 Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.
Na levico, kjer dela, toda ne morem ga gledati. Skrije se na desnici, da ga ne morem videti.
10 Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;
Toda pozna pot, ki se je držim. Ko me preizkuša, bom izšel kakor zlato.
11 Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.
Moje stopalo se je držalo njegovih korakov, njegove poti sem se držal in nisem skrenil.
12 Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.
Niti nisem odstopil od zapovedi njegovih ustnic. Besede iz njegovih ust sem cenil bolj kakor svojo potrebno hrano.
13 Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.
Toda on je enega mišljenja in kdo ga lahko odvrne? In kar njegova duša želi, celo to počne.
14 Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.
Kajti opravlja stvar, ki je določena zame in mnogo takšnih stvari je z njim.
15 Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.
Zato sem vznemirjen ob njegovi prisotnosti. Ko preudarim, se ga bojim.
16 Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.
Kajti Bog mehča moje srce in Vsemogočni me vznemirja,
17 Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.
ker nisem bil odsekan pred temo niti ni teme pokril pred mojim obrazom.
