Jobin 23
1 Job vastasi ja sanoi:
Respondeu porém Job, e disse:
2 Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.
Ainda hoje a minha queixa está em amargura: a violência da minha praga mais se agrava do que o meu gemido.
3 Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!
Ah se eu soubesse que o poderia achar! então me chegaria ao seu tribunal.
4 Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,
Com boa ordem exporia ante ele a minha causa, e a minha boca encheria de argumentos.
5 Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.
Saberia as palavras com que ele me responderia, e entenderia o que me dissesse.
6 Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.
Porventura segundo a grandeza de seu poder contenderia comigo? não; ele só o põe em mim.
7 Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.
Ali o reto pleitearia com ele, e eu me livraria para sempre do meu Juiz.
8 Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.
Eis que se me adianto, ali não está: se torno para traz, não o percebo.
9 Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.
Se obra a mão esquerda, não o vejo: se se encobre à mão direita, não o diviso.
10 Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;
Porém ele sabe o meu caminho: prove-me, e sairei como o ouro.
11 Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.
Nas suas pizadas os meus pés se afirmaram: guardei o seu caminho, e não me desviei dele.
12 Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.
Do preceito de seus lábios nunca me apartei, e as palavras da sua boca guardei mais do que a minha porção.
13 Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.
Mas, se ele está contra alguém, quem então o desviará? o que a sua alma quizer isso fará.
14 Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.
Porque cumprirá o que está ordenado a meu respeito, e muitas coisas como estas ainda tem consigo.
15 Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.
Por isso me perturbo perante ele, considero, e temo-me dele.
16 Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.
Porque Deus macerou o meu coração, e o Todo-poderoso me perturbou.
17 Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.
Porquanto não fui desarreigado antes das trevas, e nem encobriu com a escuridão o meu rosto.
