Jobin 23

1 Job vastasi ja sanoi:

Hanki Jopu'a amanage huno kenona hu'ne.

2 Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.

Nagrira menina mani'zanimo'a amuho nehige'na keha regahuanki'na, rentarako hune'na karagira orugahue.

3 Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!

Anumzamo'ma mani'nea kuma'ma nagrama ke'noresina, Agrama mani'nea kumapi menina vusine.

4 Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,

Anama hute'na kegagani'a Agri avure eri'na vute'na, nazama huno keagani'ma refko huno antahinogura kehara ome husine.

5 Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.

Anama hute'na keaganire'ma nonama huno keagama nasamisnia nanekea antahi ama' huresine.

6 Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.

Anumzamo'a Agra tusi'a hankave'areti hara renanteno, nazeri havizana hugahifi? I'o anara osu nagri nanekerera agesa ante'neno antahi so'e hisine.

7 Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.

Hagi nagrama fatgo vahe'ma mani'nenugeno refko huno nenageno, Agrama hazenkea omane'ne hanige'na mani vava hu'na vusine.

8 Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.

Zage hanati kaziga hake'na vuanagi onke'noe. Zage fre kaziga hake'na vuanagi Anumzamofona onke'noe.

9 Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.

Noti kaziga hake'na vu'noanagi, Anumzamo'a fraki'nege'na onke'noe. Sauti kaziga hake'na vu'noanagi navumo'a onketfa hu'ne.

10 Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;

Hianagi nagrama kama vanoma huana, nageno antahino hu'ne. Ana hu'neankino renaheno'ma kesanige'na, tevefima golima krazageno avusesema hiaza hugahue.

11 Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.

Na'ankure maka zupa nagra Anumzamofo kante nagia rente'na vano nehu'na, Agri avu'ava'za amage nente'na, ru kantera vugantigma nosue.

12 Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.

Anumzamofo kasegea namefira huomi'na amage ante'noe. Ana nehu'na ne'zama hiaza hu'na naneke'a erintogeno nagu'afi me'ne.

13 Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.

Hianagi Agrake Anumzana mani'neankino nazano hunaku'ma haniazana amne hanigeno, mago vahe'mo'a retro'ma hania antahintahi'a eri otregahie.

14 Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.

Ana hu'neankino nazano nagrite'ma tro hugahue huno antahintahima hu'nesniazana amne hugahie. Na'ankure nagri'ma hunantesiazana rama'a zantami retro hunte'neankino, Agrake keno antahino hu'ne.

15 Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.

Ana hu'neanki'na menina Agri avurera tusi nahirahi nerege'na, Agri hankavegu'ma nagesama nentahi'na tusi koro nehue.

16 Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.

Anumzamo'a maka hankaveni'a eri netreno, Hankavenentake Anumzamo'a Agra nazeri koro nagesa hu'ne.

17 Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.

Hanizamo eme nazeri kagige'na hanizampi havizantfa hu'na mani'noanagi, kea tagane'na omanigahue.