Jobin 23
1 Job vastasi ja sanoi:
Then Job answered and said,
2 Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.
“Even today my complaint is bitter; my hand is heavy because of my groaning.
3 Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!
Oh, that I knew where I might find him! Oh, that I might come to his place!
4 Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,
I would lay my case in order before him and fill my mouth with arguments.
5 Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.
I would learn the words with which he would answer me and would understand what he would say to me.
6 Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.
Would he argue against me in the greatness of his power? No, he would pay attention to me.
7 Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.
There the upright person might argue with him. In this way I would be acquitted forever by my judge.
8 Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.
See, I go eastward, but he is not there, and westward, but I cannot perceive him.
9 Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.
To the north, where he is at work, but I cannot see him, and to the south, where he hides himself so that I cannot see him.
10 Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;
But he knows the way that I take; when he has tested me, I will come out like gold.
11 Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.
My foot has held fast to his steps; I have kept to his way and turned not aside.
12 Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.
I have not gone back from the commandment of his lips; I have treasured the words of his mouth more than my portion of food.
13 Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.
But he is one of a kind, who can turn him back? What he desires, he does.
14 Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.
For he carries out his decree against me; there are many like them.
15 Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.
Therefore, I am terrified in his presence; when I think about him, I am afraid of him.
16 Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.
For God has made my heart weak; the Almighty has terrified me.
17 Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.
I have not been brought to an end by darkness, because of the thick darkness that covers the gloom of my face.
