Jobin 23
1 Job vastasi ja sanoi:
Unya mitubag si Job ug miingon,
2 Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.
“Bisan karong adlawa ang akong pagbagulbol mapait; ang akong mga pag-antos mas bug-at kaysa sa akong pag-agulo.
3 Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!
Oh, aron nga masayran ko kung hain ko siya makaplagan! Oh, aron nga mahiabot ako sa iyang dapit!
4 Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,
Ipahimutang ko sa iyang atubangan ang akong katarongan ug pun-on ko ang akong baba sa mga pakiglalis.
5 Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.
Pagatun-an ko ang mga pulong nga iyang itubag kanako ug sabton ang iyang mga isulti kanako.
6 Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.
Makiglalis ba siya kanako pinaagi sa iyang dakong gahom? Dili, maminaw hinuon siya kanako.
7 Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.
Didto ang mga matarong nga tawo tingali maoy makiglalis kaniya. Niini nga paagi dili ako pakasad-on hangtod sa kahangtoran sa akong maghuhukom.
8 Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.
Tan-awa, miadto ako sa sidlakang bahin, apan wala siya didto, ug sa kasadpang bahin, apan dili ko siya masabtan.
9 Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.
Ngadto sa amihanan, nga diin siya nagtrabaho, apan dili ko siya makita, ug ngadto sa habagatan, diin gitagoan niya ang iyang kaugalingon aron dili ko siya makita.
10 Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;
Apan nasayod siya sa dalan nga akong pagalaktan; sa dihang gisulayan niya ako, migula ako nga sama sa bulawan.
11 Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.
Ang akong tiil nagsunod ug tunob sa iyang mga lakang; gisubay ko ang iyang dalan ug wala nitipas.
12 Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.
Wala ako nahisalaag sa mga sugo sa iyang mga ngabil; gitipigan ko sa akong kasingkasing ang mga pulong sa iyang baba.
13 Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.
Apan walay sama kaniya, kinsay makabatok kaniya? Unsa ang iyang gitinguha, iyang pagabuhaton.
14 Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.
Kay gidala niya ang iyang sugo batok kanako; ug aduna pay daghang sama kanila.
15 Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.
Busa, malisang ako diha sa iyang atubangan; sa dihang maghunahuna ako kaniya, mahadlok ako kaniya.
16 Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.
Kay ang Dios naghimo sa akong kasingkasing nga huyang; ang Labawng Makagagahom maoy naglisang kanako.
17 Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.
Kana dili tungod kay giputol ako sa kangitngit, ni ang bagang kangitngit nagtabon sa akong dagway.
