< Jobin 22 >

1 Silloin vastasi Eliphas Temanilainen, ja sanoi:
Y respondió Elifaz Temanita, y dijo:
2 Mitä mies taitaa Jumalalle hyödyllinen olla? vaan itsiänsä taitaa ymmärtäväinen hyödyttää.
¿Traerá el hombre provecho a Dios? porque el sabio a sí mismo aprovecha.
3 Luuletkos Kaikkivaltiaalle kelpaavan, että sinus luet hurskaaksi? eli mitä se auttais, ehkä sinun ties olisivat ilman rikosta?
¿Tiene su contentamiento el Omnipotente en que tú seas justificado? ¿o le viene algún provecho de que tú hagas perfectos tus caminos?
4 Luuletkos, että hän pelkää sinua rangaista ja käydä oikeudelle kanssas?
¿Si porque te teme, te castigará, y vendrá contigo a juicio?
5 Eikö sinun pahuutes ole suuri? Ja sinun vääryydelläs ei ole loppua.
Por cierto tu malicia es grande: y tus maldades no tienen fin.
6 Sinä olet ottanut pantin veljeltäs ilman syytä, ja olet riisunut vaatteen alastomalta.
Porque prendaste a tus hermanos sin causa, e hiciste desnudar las ropas de los desnudos.
7 Et sinä ole antanut väsyneelle vettä juoda; sinä olet kieltänyt isoovaiselta leivän.
No diste de beber agua al cansado, y al hambriento detuviste el pan.
8 Mutta voimallinen sai omistaa maan, ja arvossa pidettävä sai siinä asua.
Empero el violento tuvo la tierra, y el honrado habitó en ella.
9 Lesket olet sinä laskenut tyhjänä, ja taittanut orpoin käsivarret.
Las viudas enviaste vacías, y los brazos de los huérfanos fueron quebrados,
10 Sentähden olet sinä kierretty pauloilla, ja hämmästys on sinun äkisti peljättänyt,
Por tanto hay lazos al derredor de ti, y te turba espanto repentino:
11 Eli pimeys, ettes näkisi; ja vedenpaljous on peittänyt sinun.
O tinieblas, porque no veas; y abundancia de agua te cubre.
12 Eikö Jumala ole ylhäällä taivaissa? Ja katsos ylimmäisiä tähtiä, että ne korkiat ovat.
¿No está Dios en la altura de los cielos? Mira la altura de las estrellas como son altas.
13 Ja sinä sanot: mitä Jumala tietää? taitaneeko hän tuomita sitä, mikä pimeydessä on?
¿Dirás pues: Qué sabe Dios? ¿cómo juzgará por medio de la oscuridad?
14 Pilvet peittävät hänen, ettei hän näe: hän vaeltaa taivaan ympäristöllä.
Las nubes son su escondedero, y no ve: y por el cerco del cielo se pasea.
15 Tahdotkos tuta maailman polkuja, joita väärät ihmiset käyneet ovat?
¿Quieres tú guardar la senda antigua, que pisaron los varones perversos?
16 Jotka ennen aikaansa hukkuneet ovat, ja vesi on liottanut heidän perustuksensa.
Los cuales fueron cortados antes de tiempo: cuyo fundamento fue como un río derramado:
17 Ne jotka sanovat Jumalalle: mene meistä pois! mitä Kaikkivaltias taitais heidän tehdä.
Que decían a Dios: Apártate de nosotros: ¿y qué nos ha de hacer el Omnipotente?
18 Vaikka hän on täyttänyt heidän huoneensa tavaralla; mutta jumalattomain neuvo olkoon kaukana minusta.
Habiendo él henchido sus casas de bienes. Por tanto el consejo de ellos lejos sea de mí.
19 Hurskaat näkevät sen ja iloitsevat, ja viatoin pilkkaa heitä.
Verán los justos, y gozarse han, y el inocente los escarnecerá.
20 Meidän varamme ei pidä hukkuman, vaan heidän tähteensä pitää tulen polttaman.
¿Fue cortada nuestra substancia, habiendo consumido el fuego el resto de ellos?
21 Niin sovi nyt hänen kanssansa, ja ole rauhallinen; siitä saat paljon hyvää.
Ahora pues conciértate con él, y tendrás paz, y por ello te vendrá bien.
22 Kuule lakia hänen suustansa, ja käsitä hänen puheensa sinun sydämees.
Toma ahora la ley de su boca, y pon sus palabras en tu corazón.
23 Jos sinä käännät sinus Kaikkivaltiaan tykö, niin sinä rakennetaan, ja saatat vääryyden kauvas majastas.
Si te tornares hasta el Omnipotente, serás edificado: alejarás de tu tienda la iniquidad.
24 Niin sinä annat kullan mullasta, ja ojan kivistä kalliin kullan.
Y tendrás más oro que tierra, y como piedras de arroyos, oro de Ofir.
25 Kaikkivaltias on sinun kultas, ja hopiaa pitää sinulla paljo oleman.
Y tu oro será el Todopoderoso; y tendrás plata a montones.
26 Silloin sinun ilos pitää oleman Kaikkivaltiaassa, ja nostaman kasvos Jumalan tykö.
Porque entonces te deleitarás en el Omnipotente, y alzarás a Dios tu rostro.
27 Sinä rukoilet häntä, ja hän kuulee sinua, ja sinä maksat lupaukses.
Orarás a él, y él te oirá, y pagarás tus votos.
28 Mitä aioit, sen hän antaa sinulle menestyä; ja valkeus paistaa sinun teilläs.
Y determinarás la cosa, y serte ha firme, y sobre tus caminos resplandecerá luz.
29 Sillä ne jotka itsensä nöyryyttävät, korottaa hän, ja se joka silmänsä painaa alas, vapautetaan.
Cuando los otros fueren abatidos, dirás tú: Ensalzamiento: y al humilde de ojos salvará.
30 Sekin, joka ei viatoin ole, autetaan ja pelastetaan sinun kättes puhtauden tähden.
Un inocente escapará una isla: y en la limpieza de tus manos será guardada.

< Jobin 22 >