< Jobin 22 >
1 Silloin vastasi Eliphas Temanilainen, ja sanoi:
Hanki anante Temani kumateti ne' Elifasi'a amanage huno Jopuna kenona hunte'ne.
2 Mitä mies taitaa Jumalalle hyödyllinen olla? vaan itsiänsä taitaa ymmärtäväinen hyödyttää.
Magore huno ama mopafi vahe'mo'a Anumzamofona aza osugahie. Ana nehanigeno, knare antahi'zane vahe'mo'a agra'a aza hugahianagi, Anumzamofona aza osugahie.
3 Luuletkos Kaikkivaltiaalle kelpaavan, että sinus luet hurskaaksi? eli mitä se auttais, ehkä sinun ties olisivat ilman rikosta?
Kagrama fatgo kavukva'ma hanana zamo'a Hankavenentake Anumzamofo avurera amne zankna nehanigeno, knare kavukva'ma hnana zamo'a, Anumzamofona aza osugahie.
4 Luuletkos, että hän pelkää sinua rangaista ja käydä oikeudelle kanssas?
Hagi kagrama Anumzamofo agorga nemaninka, mono'ma hunentanana amanahu knazana atregeno kazeri havizana nehuno keaga huganteresino?
5 Eikö sinun pahuutes ole suuri? Ja sinun vääryydelläs ei ole loppua.
I'o kagra rama'a kumi hunka nevankeno kumikamo'a hihi huno mareri'nea agafare Anumzamo'a keaga hunegante.
6 Sinä olet ottanut pantin veljeltäs ilman syytä, ja olet riisunut vaatteen alastomalta.
Hagi roneka'amo'za kagripinti'ma zagoma nofi hunaku'ma hazagenka, zagoni'ma eme nenamita ete erisaze nehunka kukena'zamia erintanke'za zamavufaga zamavapako vu'naze.
7 Et sinä ole antanut väsyneelle vettä juoda; sinä olet kieltänyt isoovaiselta leivän.
Ana nehunka tinku'ma nehaza vahera tina nozaminka, zamagaku'ma nehaza vahera ne'zana ozami'nane.
8 Mutta voimallinen sai omistaa maan, ja arvossa pidettävä sai siinä asua.
Kagrama kagesa antahi'nana, hankave vahe'mo'zage'za mopa eri nafa'a nehazage'za, mopama eriga vahe'mo'zage enerize hunka kagesa nentahine.
9 Lesket olet sinä laskenut tyhjänä, ja taittanut orpoin käsivarret.
Kento a'nanemo'zama zamazama hananegu'ma kagrite'ma ne-azana zamatranke'za amne nevazagenka, megusa mofavre nagazmia zamazeri haviza nehane.
10 Sentähden olet sinä kierretty pauloilla, ja hämmästys on sinun äkisti peljättänyt,
E'ina hu'negu menina hazenke zamo'a kukomo hiaza huno, maka asoparega kazeri kagigenka mani'nankeno antri hanaza huno koro'zamo'a kagrite ne-e.
11 Eli pimeys, ettes näkisi; ja vedenpaljous on peittänyt sinun.
E'ina agafare hanizamo'a kavua rehani higenka nonkankeno, ti hageno refiteaza huno knazamo'a, kagrira rufitenegante.
12 Eikö Jumala ole ylhäällä taivaissa? Ja katsos ylimmäisiä tähtiä, että ne korkiat ovat.
Hianagi menina Jopuga antahio, Anumzana rankrerfa hu'nea Anumzankino amunagamuma me'nea hanafitamina zamagatereno amenagame monafi nemanie.
13 Ja sinä sanot: mitä Jumala tietää? taitaneeko hän tuomita sitä, mikä pimeydessä on?
Hianagi kagra amanage hunka nehane, nagrama nehua navu'nava zana inankna huno Anumzamo'a keno antahino nehie? Agra haninentake hampompi mani'neankino inankna huno tage amara huno nerageno, refkora huno tagegahie?
14 Pilvet peittävät hänen, ettei hän näe: hän vaeltaa taivaan ympäristöllä.
Tapa hampomo Anumzamofo avurera anteso higeno norage. Ana nehigeno agra monamofona agatereno onaga'a vano nehuno norage.
15 Tahdotkos tuta maailman polkuja, joita väärät ihmiset käyneet ovat?
Hanki Jopuga antahio, ko'ma kumi vahe'mo'zama hu'naza zamavu'zmava nehunka zamage ante'za nehampi?
16 Jotka ennen aikaansa hukkuneet ovat, ja vesi on liottanut heidän perustuksensa.
Nozamima azeri oti'zama ki'naza tra'ma timo hageno erino viankna huno ana kumi'ma nehaza vahera tavava ozafa ore'ne'za kasefa vahe mani'neza frigahaze.
17 Ne jotka sanovat Jumalalle: mene meistä pois! mitä Kaikkivaltias taitais heidän tehdä.
Anage nehu'za Hankavenentake Anumzamo'a na'a hurantegahie. Tatarenka vuo hu'za nehaze.
18 Vaikka hän on täyttänyt heidän huoneensa tavaralla; mutta jumalattomain neuvo olkoon kaukana minusta.
Anage nehazanagi e'i ana Anumzamoke nozamifina knare'nare fenozana eri antevi tezmante'ne. E'ina hu'negu kefo zamavu'zamava'ma nehaza vahe'mo'zama nentahi'za antahintahia nagra ovaririgahue.
19 Hurskaat näkevät sen ja iloitsevat, ja viatoin pilkkaa heitä.
Kefo avu'ava zama nehaza vahe'ma Anumzamo'ma zamazeri havizama hige'zama, fatgo avu'ava'zama nehaza vahe'mo'za nezamage'za muse nehaze. Ana nehanage'za ke'zami omne vahe'mo'zama nezamage'za zamagiza regahaze.
20 Meidän varamme ei pidä hukkuman, vaan heidän tähteensä pitää tulen polttaman.
Ana nehu'za, anage hugahaze, ha' vahetimofona tamagerfa hu'za zamazeri haviza nehazageno, tevemo fenozamia tefanane hie hu'za hugahaze.
21 Niin sovi nyt hänen kanssansa, ja ole rauhallinen; siitä saat paljon hyvää.
Hagi Jopuga menina Anumzamofonte kagraka'a anteraminka nemaninka, kasunku hunka Agrane kea eri fatgo nehunka krimpa fru hunka manio. E'inama hanankeno'a, nomani zanka'afina maka zamo'a knare hugahie.
22 Kuule lakia hänen suustansa, ja käsitä hänen puheensa sinun sydämees.
Amama kavumaro'ma antekema kasamuana antahiso'e nehunka, kagu'afi erintegeno meno.
23 Jos sinä käännät sinus Kaikkivaltiaan tykö, niin sinä rakennetaan, ja saatat vääryyden kauvas majastas.
Hanki kagrama ete rukrahe hunka Hankavenentake Anumzamofonte'ma esnankeno'a, maka knazanka'a eri netreno ete nomani'zanka'a eri so'e hugantegahie. E'ina hu'negu menina nomanizankafima kefo kavukva zama me'neniana eri atro.
24 Niin sinä annat kullan mullasta, ja ojan kivistä kalliin kullan.
Ana nehunka goligu'ma kavesikavesi'ma nehana zana netrenka, knare zantfama hu'nea golima Ofiri mopafinti'ma eri'nana golia atregeno havemoke'ma hu'nea tinkagomupi vino.
25 Kaikkivaltias on sinun kultas, ja hopiaa pitää sinulla paljo oleman.
Ana nehunka atregeno Hankavenentake Anumzamo goli ka'agnara huno nemanino, knare zantfama hu'nea silvagnara huno manino.
26 Silloin sinun ilos pitää oleman Kaikkivaltiaassa, ja nostaman kasvos Jumalan tykö.
Anama hanigenka kagra Hankavenentake Anumzamofona tusi muse hunentenka, kesga hunka Anumzamofona antahimigahane.
27 Sinä rukoilet häntä, ja hän kuulee sinua, ja sinä maksat lupaukses.
Kagra Anumzamofontega nunamuna hanankeno, nunamunka'a antahi kamigahie. Ana nehanigenka kagrama huvempama hu'nana keka'a amage antegahane.
28 Mitä aioit, sen hän antaa sinulle menestyä; ja valkeus paistaa sinun teilläs.
Kagrama nazano hunaku'ma kagesama nentahinka anazama tro'ma hnana zamo'a knare zanke nehanigeno, kama vanana kampina tavi'mo remsa huganteno vugahie.
29 Sillä ne jotka itsensä nöyryyttävät, korottaa hän, ja se joka silmänsä painaa alas, vapautetaan.
Hanki mago'a vahe'mo'zama knafima mani'nesnagenka kagrama hunka, zamaza huo hunkama hanankeno'a, Anumzamo'a zamagu'vazigahie.
30 Sekin, joka ei viatoin ole, autetaan ja pelastetaan sinun kättes puhtauden tähden.
Kumi'ma nehaza vahe'enena Anumzamo'a zamagu vazigahie. Na'ankure kagrama Anumzamofo avure'ma agruma hunka mani'nana zanku huno zamagura vazigahie.