Jobin 21
1 Job vastasi ja sanoi:
Entonces Job respondió:
2 Kuulkaat visusti minun puhettani, ja antakaat neuvoa teitänne.
Escuchen con atención mis palabras, y que sea esto el consuelo que me den.
3 Kärsikäät minua, että minä myös puhuisin: ja kuin minä puhunut olen, pilkkaa sitte.
Tolérenme mientras hablo, y después que hable, búrlense.
4 Puhunko minä ihmisen kanssa? miksi ei minun henkeni pitäisi tästä murehtiman?
¿Me quejo ante un hombre? ¿Por qué no se debe impacientar mi espíritu?
5 Katsokaat minun päälleni, ja hämmästykäät, ja pankaat kätenne suun eteen.
Mírenme, asómbrense y coloquen la mano sobre su boca.
6 Koska minä sitä ajattelen, niin minä peljästyn, ja vavistus tulee minun lihani päälle.
Cuando lo recuerdo me asombro, y el horror estremece mi carne.
7 Miksi jumalattomat elävät, tulevat vanhaksi ja lisääntyvät tavarassa?
¿Por qué viven los perversos, envejecen y son poderosos?
8 Heidän siemenensä on pysyväinen heidän ympärillänsä, ja heidän sikiänsä ovat läsnä heitä.
Sus descendientes se establecen con ellos y ante ellos. Sus hijos están ante ellos.
9 Heidän huoneensa ovat vapaat pelvosta, ja Jumalan vitsa ei ole heidän päällänsä.
Sus casas están libres de temor. No tienen azote de ʼElohim sobre ellos.
10 Heidän sonninsa päästetään, ja ei käy väärin, heidän lehmänsä poikivat, ja ei ole hedelmättömät.
Su toro fecunda sin fallar, sus vacas paren y no pierden crías.
11 Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niinkuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät.
Sueltan a sus pequeños como manada y sus hijos andan saltando.
12 He riemuitsevat trumpuilla ja kanteleilla, ja iloitsevat huiluilla.
Cantan al son del tamboril y el arpa. Se regocijan con el sonido de la flauta.
Sus días transcurren en prosperidad. Con tranquilidad bajan al Seol. (Sheol h7585)
14 Jotka sanovat Jumalalle: mene pois meidän tyköämme; sillä emme tahdo tietää sinun tietäs.
Ellos dicen a ʼElohim: Apártate de nosotros. Ni siquiera deseamos el conocimiento de tus caminos.
15 Kuka on Kaikkivaltias, että meidän pitää häntä palveleman? eli mitä meidän siitä hyvää on, että me häntä rukoilemme?
¿Quién es ʼEL-Shadday para que le sirvamos, y de qué nos aprovecha que le supliquemos?
16 Mutta katso, heidän tavaransa ei ole heidän kädessänsä: jumalattomain neuvo pitää kaukana minusta oleman.
Ciertamente, la prosperidad de ellos no está en sus propias manos. El consejo de los perversos esté lejos de mí.
17 Kuinka jumalattoman kynttilä sammuu, ja heidän kadotuksensa tulee heidän päällensä? Hänen pitää jakaman surkeutta vihassansa.
¿Cuántas veces es apagada la lámpara de los perversos, o su calamidad cae sobre ellos, o ʼElohim les reparte destrucción en su ira?
18 Heidän pitää oleman niinkuin korsi tuulessa, ja niinkuin akanat, jotka tuulispää vie salaisesti pois.
¿Son como concha de grano trillado llevada por el viento, y como pasto que arrebata la tormenta?
19 Jumala säästää hänen onnettomuutensa hänen lapsillensa; koska hän maksaa hänelle, silloin hänen pitää tietämän.
Ustedes dicen: ʼElohim guarda la perversidad del hombre para sus hijos. ¡Que ʼElohim le retribuya para que aprenda!
20 Hänen silmänsä pitää näkemän hänen kadotuksensa, ja Kaikkivaltiaan vihasta pitää hänen juoman.
¡Vean sus ojos su ruina, y beba él mismo de la ira de ʼEL-Shadday!
21 Sillä mitä hän tottelee hänen huonettansa hänen jälkeensä? Ja hänen kuukauttensa luku tuskin tulee puolillensa.
Pues después que muera y acabe la cuenta de sus meses, ¿qué le importa su familia?
22 Kuka tahtoo opettaa Jumalaa, joka korkiatkin tuomitsee?
¿Puede alguno enseñar conocimientos a ʼElohim, puesto que Él juzga a los que están en las alturas?
23 Tämä kuolee vauraana ja terveenä, rikkaana ja onnellisena.
Un hombre muere en la plenitud de su vigor, completamente tranquilo y en paz,
24 Hänen piimäastiansa ovat täynnä rieskaa, ja hänen luunsa ovat täynnä ydintä.
con las cavidades internas llenas de grasa y la médula de sus huesos bien nutrida.
25 Mutta toinen kuolee murheellisella mielellä, ja ei koskaan syönyt ilossa.
Otro muere con el alma amargada, sin comer jamás con gusto.
26 Ja he makaavat ynnä maassa, ja madot peittävät heidät.
Juntamente están tendidos en el polvo, y los gusanos los cubren.
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja teidän väärän aivoituksenne minua vastaan.
Ciertamente conozco los pensamientos de ustedes, y sus estratagemas contra mí.
28 Sillä te sanotte: kussa ruhtinaan huone on? ja kussa ovat majat, joissa jumalattomat asuiva?
Sé que dicen: ¿Dónde está la casa del que era poderoso, y la vivienda en la cual vivían los perversos?
29 Ettekö ole tutkineet vaeltavaisilta? ja ettekö tiedä hänen merkkejänsä?
¿Por qué no lo preguntan a los viajeros, ni han consultado su respuesta?
30 Sillä paha säästetään kadotuksen päivään, ja hän pysyy hamaan vihan päivään asti.
Porque el perverso es preservado en el día de la calamidad, y se lo excluye del día de la ira.
31 Kuka sanoo hänen edessänsä hänen tiensä? ja kuka kostaa hänelle sen minkä hän tehnyt on?
¿Quién le denuncia en la cara su camino? Y lo que hizo, ¿quién se lo retribuye?
32 Mutta hän viedään hautaan, ja täytyy joukossa pysyä.
Porque es conducido al sepulcro, y sobre su tumba se hará vigilancia,
33 Ojan multa kelpasi hänelle, ja kaikki ihmiset viedään hänen perässänsä; ja ne jotka ovat hänen edellänsä olleet, ovat epälukuiset.
y junto a la tumba magnífica se monta guardia. Así, tras él, todo el mundo desfila, y adelante de él, otros sinnúmero.
34 Miksi te minua lohdutatte turhaan? ja teidän vastauksenne löydetään vääräksi.
¿Cómo pueden ustedes consolarme con palabras vacías y fútiles, puesto que en sus respuestas solo hay falsedad?
