Jobin 21
1 Job vastasi ja sanoi:
Then Job answered,
2 Kuulkaat visusti minun puhettani, ja antakaat neuvoa teitänne.
“Listen diligently to my speech. Let this be your consolation.
3 Kärsikäät minua, että minä myös puhuisin: ja kuin minä puhunut olen, pilkkaa sitte.
Allow me, and I also will speak. After I have spoken, mock on.
4 Puhunko minä ihmisen kanssa? miksi ei minun henkeni pitäisi tästä murehtiman?
As for me, is my complaint to man? Why shouldn’t I be impatient?
5 Katsokaat minun päälleni, ja hämmästykäät, ja pankaat kätenne suun eteen.
Look at me, and be astonished. Lay your hand on your mouth.
6 Koska minä sitä ajattelen, niin minä peljästyn, ja vavistus tulee minun lihani päälle.
When I remember, I am troubled. Horror takes hold of my flesh.
7 Miksi jumalattomat elävät, tulevat vanhaksi ja lisääntyvät tavarassa?
“Why do the wicked live, become old, yes, and grow mighty in power?
8 Heidän siemenensä on pysyväinen heidän ympärillänsä, ja heidän sikiänsä ovat läsnä heitä.
Their child is established with them in their sight, their offspring before their eyes.
9 Heidän huoneensa ovat vapaat pelvosta, ja Jumalan vitsa ei ole heidän päällänsä.
Their houses are safe from fear, neither is the rod of God upon them.
10 Heidän sonninsa päästetään, ja ei käy väärin, heidän lehmänsä poikivat, ja ei ole hedelmättömät.
Their bulls breed without fail. Their cows calve, and don’t miscarry.
11 Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niinkuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät.
They send out their little ones like a flock. Their children dance.
12 He riemuitsevat trumpuilla ja kanteleilla, ja iloitsevat huiluilla.
They sing to the tambourine and harp, and rejoice at the sound of the pipe.
They spend their days in prosperity. In an instant they go down to Sheol. (Sheol h7585)
14 Jotka sanovat Jumalalle: mene pois meidän tyköämme; sillä emme tahdo tietää sinun tietäs.
They tell God, ‘Depart from us, for we don’t want to know about your ways.
15 Kuka on Kaikkivaltias, että meidän pitää häntä palveleman? eli mitä meidän siitä hyvää on, että me häntä rukoilemme?
What is the Almighty, that we should serve him? What profit should we have, if we pray to him?’
16 Mutta katso, heidän tavaransa ei ole heidän kädessänsä: jumalattomain neuvo pitää kaukana minusta oleman.
Behold, their prosperity is not in their hand. The counsel of the wicked is far from me.
17 Kuinka jumalattoman kynttilä sammuu, ja heidän kadotuksensa tulee heidän päällensä? Hänen pitää jakaman surkeutta vihassansa.
“How often is it that the lamp of the wicked is put out, that their calamity comes on them, that God distributes sorrows in his anger?
18 Heidän pitää oleman niinkuin korsi tuulessa, ja niinkuin akanat, jotka tuulispää vie salaisesti pois.
How often is it that they are as stubble before the wind, as chaff that the storm carries away?
19 Jumala säästää hänen onnettomuutensa hänen lapsillensa; koska hän maksaa hänelle, silloin hänen pitää tietämän.
You say, ‘God lays up his iniquity for his children.’ Let him recompense it to himself, that he may know it.
20 Hänen silmänsä pitää näkemän hänen kadotuksensa, ja Kaikkivaltiaan vihasta pitää hänen juoman.
Let his own eyes see his destruction. Let him drink of the wrath of the Almighty.
21 Sillä mitä hän tottelee hänen huonettansa hänen jälkeensä? Ja hänen kuukauttensa luku tuskin tulee puolillensa.
For what does he care for his house after him, when the number of his months is cut off?
22 Kuka tahtoo opettaa Jumalaa, joka korkiatkin tuomitsee?
“Shall any teach God knowledge, since he judges those who are high?
23 Tämä kuolee vauraana ja terveenä, rikkaana ja onnellisena.
One dies in his full strength, being wholly at ease and quiet.
24 Hänen piimäastiansa ovat täynnä rieskaa, ja hänen luunsa ovat täynnä ydintä.
His pails are full of milk. The marrow of his bones is moistened.
25 Mutta toinen kuolee murheellisella mielellä, ja ei koskaan syönyt ilossa.
Another dies in bitterness of soul, and never tastes of good.
26 Ja he makaavat ynnä maassa, ja madot peittävät heidät.
They lie down alike in the dust. The worm covers them.
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja teidän väärän aivoituksenne minua vastaan.
“Behold, I know your thoughts, the plans with which you would wrong me.
28 Sillä te sanotte: kussa ruhtinaan huone on? ja kussa ovat majat, joissa jumalattomat asuiva?
For you say, ‘Where is the house of the prince? Where is the tent in which the wicked lived?’
29 Ettekö ole tutkineet vaeltavaisilta? ja ettekö tiedä hänen merkkejänsä?
Haven’t you asked wayfaring men? Don’t you know their evidences,
30 Sillä paha säästetään kadotuksen päivään, ja hän pysyy hamaan vihan päivään asti.
that the evil man is reserved to the day of calamity, that they are led out to the day of wrath?
31 Kuka sanoo hänen edessänsä hänen tiensä? ja kuka kostaa hänelle sen minkä hän tehnyt on?
Who will declare his way to his face? Who will repay him what he has done?
32 Mutta hän viedään hautaan, ja täytyy joukossa pysyä.
Yet he will be borne to the grave. Men will keep watch over the tomb.
33 Ojan multa kelpasi hänelle, ja kaikki ihmiset viedään hänen perässänsä; ja ne jotka ovat hänen edellänsä olleet, ovat epälukuiset.
The clods of the valley will be sweet to him. All men will draw after him, as there were innumerable before him.
34 Miksi te minua lohdutatte turhaan? ja teidän vastauksenne löydetään vääräksi.
So how can you comfort me with nonsense, because in your answers there remains only falsehood?”
