Jobin 21
1 Job vastasi ja sanoi:
Then Job answered:
2 Kuulkaat visusti minun puhettani, ja antakaat neuvoa teitänne.
“Listen carefully to my words; let this be your consolation to me.
3 Kärsikäät minua, että minä myös puhuisin: ja kuin minä puhunut olen, pilkkaa sitte.
Bear with me while I speak; then, after I have spoken, you may go on mocking.
4 Puhunko minä ihmisen kanssa? miksi ei minun henkeni pitäisi tästä murehtiman?
Is my complaint against a man? Then why should I not be impatient?
5 Katsokaat minun päälleni, ja hämmästykäät, ja pankaat kätenne suun eteen.
Look at me and be appalled; put your hand over your mouth.
6 Koska minä sitä ajattelen, niin minä peljästyn, ja vavistus tulee minun lihani päälle.
When I remember, terror takes hold, and my body trembles in horror.
7 Miksi jumalattomat elävät, tulevat vanhaksi ja lisääntyvät tavarassa?
Why do the wicked live on, growing old and increasing in power?
8 Heidän siemenensä on pysyväinen heidän ympärillänsä, ja heidän sikiänsä ovat läsnä heitä.
Their descendants are established around them, and their offspring before their eyes.
9 Heidän huoneensa ovat vapaat pelvosta, ja Jumalan vitsa ei ole heidän päällänsä.
Their homes are safe from fear; no rod of punishment from God is upon them.
10 Heidän sonninsa päästetään, ja ei käy väärin, heidän lehmänsä poikivat, ja ei ole hedelmättömät.
Their bulls breed without fail; their cows bear calves and do not miscarry.
11 Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niinkuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät.
They send forth their little ones like a flock; their children skip about,
12 He riemuitsevat trumpuilla ja kanteleilla, ja iloitsevat huiluilla.
singing to the tambourine and lyre and making merry at the sound of the flute.
They spend their days in prosperity and go down to Sheol in peace. (Sheol h7585)
14 Jotka sanovat Jumalalle: mene pois meidän tyköämme; sillä emme tahdo tietää sinun tietäs.
Yet they say to God: ‘Leave us alone! For we have no desire to know Your ways.
15 Kuka on Kaikkivaltias, että meidän pitää häntä palveleman? eli mitä meidän siitä hyvää on, että me häntä rukoilemme?
Who is the Almighty, that we should serve Him, and what would we gain if we pray to Him?’
16 Mutta katso, heidän tavaransa ei ole heidän kädessänsä: jumalattomain neuvo pitää kaukana minusta oleman.
Still, their prosperity is not in their own hands, so I stay far from the counsel of the wicked.
17 Kuinka jumalattoman kynttilä sammuu, ja heidän kadotuksensa tulee heidän päällensä? Hänen pitää jakaman surkeutta vihassansa.
How often is the lamp of the wicked put out? Does disaster come upon them? Does God, in His anger, apportion destruction?
18 Heidän pitää oleman niinkuin korsi tuulessa, ja niinkuin akanat, jotka tuulispää vie salaisesti pois.
Are they like straw before the wind, like chaff swept away by a storm?
19 Jumala säästää hänen onnettomuutensa hänen lapsillensa; koska hän maksaa hänelle, silloin hänen pitää tietämän.
It is said that God lays up one’s punishment for his children. Let God repay the man himself, so he will know it.
20 Hänen silmänsä pitää näkemän hänen kadotuksensa, ja Kaikkivaltiaan vihasta pitää hänen juoman.
Let his eyes see his own destruction; let him drink for himself the wrath of the Almighty.
21 Sillä mitä hän tottelee hänen huonettansa hänen jälkeensä? Ja hänen kuukauttensa luku tuskin tulee puolillensa.
For what does he care about his household after him, when the number of his months has run out?
22 Kuka tahtoo opettaa Jumalaa, joka korkiatkin tuomitsee?
Can anyone teach knowledge to God, since He judges those on high?
23 Tämä kuolee vauraana ja terveenä, rikkaana ja onnellisena.
One man dies full of vigor, completely secure and at ease.
24 Hänen piimäastiansa ovat täynnä rieskaa, ja hänen luunsa ovat täynnä ydintä.
His body is well nourished, and his bones are rich with marrow.
25 Mutta toinen kuolee murheellisella mielellä, ja ei koskaan syönyt ilossa.
Yet another man dies in the bitterness of his soul, having never tasted prosperity.
26 Ja he makaavat ynnä maassa, ja madot peittävät heidät.
But together they lie down in the dust, and worms cover them both.
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja teidän väärän aivoituksenne minua vastaan.
Behold, I know your thoughts full well, the schemes by which you would wrong me.
28 Sillä te sanotte: kussa ruhtinaan huone on? ja kussa ovat majat, joissa jumalattomat asuiva?
For you say, ‘Where now is the nobleman’s house, and where are the tents in which the wicked dwell?’
29 Ettekö ole tutkineet vaeltavaisilta? ja ettekö tiedä hänen merkkejänsä?
Have you never asked those who travel the roads? Do you not accept their reports?
30 Sillä paha säästetään kadotuksen päivään, ja hän pysyy hamaan vihan päivään asti.
Indeed, the evil man is spared from the day of calamity, delivered from the day of wrath.
31 Kuka sanoo hänen edessänsä hänen tiensä? ja kuka kostaa hänelle sen minkä hän tehnyt on?
Who denounces his behavior to his face? Who repays him for what he has done?
32 Mutta hän viedään hautaan, ja täytyy joukossa pysyä.
He is carried to the grave, and watch is kept over his tomb.
33 Ojan multa kelpasi hänelle, ja kaikki ihmiset viedään hänen perässänsä; ja ne jotka ovat hänen edellänsä olleet, ovat epälukuiset.
The clods of the valley are sweet to him; everyone follows behind him, and those before him are without number.
34 Miksi te minua lohdutatte turhaan? ja teidän vastauksenne löydetään vääräksi.
So how can you comfort me with empty words? For your answers remain full of falsehood.”
