Jobin 20
1 Silloin Zophar Naemasta vastasi ja sanoi:
Alors Sophar de Naama prit la parole et dit:
2 Minun ajatakseni vaativat siis minua vastaamaan, ja en minä taida itsiäni pidättää.
C’est pourquoi mes pensées me suggèrent une réponse, et, à cause de mon agitation, j’ai hâte de la donner.
3 Minä tahdon kuulla, jos joku minua nuhtelee ja laittaa; sillä minun ymmärrykseni benki vastaa minun puolestani.
J’ai entendu des reproches qui m’outragent; dans mon intelligence, mon esprit trouvera la réplique.
4 Etkös tiedä sen aina niin käyneen siitä ajasta kuin ibminen on pantu maan päälle,
Sais-tu bien que, de tout temps, depuis que l’homme a été placé sur la terre,
5 Että jumalattomien kerskaus ei ulotu kauvas; ulkokullattuin ilo on silmänräpäykseksi.
le triomphe des méchants a été court, et la joie de l’impie d’un moment?
6 Jos hänen korkeutensa ulottuis taivaasen, ja hänen päänsä sattuis pilviin;
Quand il porterait son orgueil jusqu’au ciel, et que sa tête toucherait aux nues,
7 Niin pitää hänen viimein katooman niinkuin loka, niin että ne jotka hänen ovat näneet, sanovat: kussa hän on?
comme son ordure, il périt pour toujours; ceux qui le voyaient disent: « Où est-il? »
8 Niinkuin uni katoo, niin ei pidä häntä löydettämän, ja niinkuin yönäkö pitää hänen raukeaman.
Il s’envole comme un songe, et on ne le trouve plus; il s’efface comme une vision de la nuit.
9 Se silmä, joka hänen nähnyt on, ei pidä häntä enää näkemän, ja hänen paikkansa ei pidä häntä enää näkemän.
L’œil qui le voyait ne le découvre plus; sa demeure ne l’apercevra plus.
10 Hänen lapsensa pitää kerjääjiä palveleman, ja hänen kätensä pitää jälleen hänelle antaman, mitä hän ryövännyt on.
Ses enfants imploreront les pauvres, de ses propres mains il restituera ses rapines.
11 Hänen luunsa pitää maksaman hänen salaiset syntinsä, ja pitää makaaman maassa hänen kanssansa.
Ses os étaient pleins de ses iniquités cachées; elles dormiront avec lui dans la poussière.
12 Ehkä vielä pahuus maistais makiasti hänen suussansa, kuitenkin pitää hänen sen kätkemän kielensä päälle.
Parce que le mal a été doux à sa bouche, qu’il l’a caché sous sa langue,
13 Hän säästää, ja ei hylkää sitä, vaan pitää sen suussansa.
qu’il l’a savouré sans l’abandonner, et l’a retenu au milieu de son palais:
14 Hänen ruokansa pitää muuttuman hänen vatsassansa, kärmeen sapeksi hänen sisälmyksissänsä.
sa nourriture tournera en poison dans ses entrailles, elle deviendra dans son sein le venin de l’aspic.
15 Sen tavaran jonka hän niellyt on, pitää hänen ylös oksentaman; ja Jumala ajaa ne ulos hänen vatsastansa.
Il a englouti des richesses, il les vomira; Dieu les retirera de son ventre.
16 Hänen pitää imemän kärmeen myrkkyä, ja kyykärmeen kieli on hänen tappava.
Il a sucé le venin de l’aspic, la langue de la vipère le tuera.
17 Ei hänen pidä näkemän ojia ja virtoja, joista hunaja ja voi vuotavat.
Il ne verra jamais couler les fleuves, les torrents de miel et de lait.
18 Hän tekee työtä, ja ei saa nautita, ja hänen kalunsa pitää toisen saaman, niin ettei hänellä pidä niistä iloa oleman.
Il rendra ce qu’il a gagné et ne s’en gorgera pas, dans la mesure de ses profits, et il n’en jouira pas.
19 Sillä hän on polkenut ja hyljännyt köyhän, hän on repinyt itsellensä huoneita, joita ei hän ole rakentanut.
Car il a opprimé et délaissé les pauvres, il a saccagé leur maison, et ne l’a point rétablie:
20 Sillä hänen vatsansa ei ole taitanut täyteen tulla, ja hänen kalliit kalunsa ei taida häntä pelastaa.
son avidité n’a pu être rassasiée, il n’emportera pas ce qu’il a de plus cher.
21 Hänen ruastansa ei pidä mitään jäämän; sentähden ei pidä hänen hyvät päivänsä pysyväiset oleman.
Rien n’échappait à sa voracité; aussi son bonheur ne subsistera pas.
22 Ehkä hänellä olis yltäkyllä, niin pitää hänellä kuitenkin ahdistus oleman: kaikki käden vaiva pitää hänen päällensä tuleman.
Au sein de l’abondance, il tombe dans la disette; tous les coups du malheur viennent sur lui.
23 Hänen vatsansa pitää vihdoin täyteen tuleman, ja hänen pitää lähettämän vihansa hirmuisuuden hänen päällensä: hän antaa sataa sotansa hänen päällensä.
Voici pour lui remplir le ventre: Dieu enverra sur lui le feu de sa colère, elle pleuvra sur lui jusqu’ en ses entrailles.
24 Hänen pitää pakeneman rautaisia sota-aseita, ja vaskijoutsen pitää hänen lävitsensä käymän.
S’il échappe aux armes de fer, l’arc d’airain le transperce.
25 Avoin miekka pitää käymän hänen lävitsensä, ja miekan välkkynä, joka hänelle pitää karvas oleman, pitää pelvolla hänen päällensä tuleman.
Il arrache le trait, il sort de son corps, l’acier sort étincelant de son foie; les terreurs de la mort tombent sur lui.
26 Koko pimeys on hänelle kätketty tavaraksi; tuli pitää hänen kuluttaman, joka ei puhallettu ole, ja sille, joka jää hänen majaansa, pitää pahoin käymän.
Une nuit profonde engloutit ses trésors; un feu que l’homme n’a pas allumé le dévore, et consume tout ce qui restait dans sa tente.
27 Taivaan pitää ilmoittaman hänen pahuutensa, ja maan pitää asettaman itsensä häntä vastaan.
Les cieux révéleront son iniquité, et la terre s’élèvera contre lui.
28 Hänen huoneensa hedelmä pitää vietämän pois, ja hajoitettaman hänen vihansa päivänä.
L’abondance de sa maison sera dispersée, elle disparaîtra au jour de la colère.
29 Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, ja hänen puheensa perintö Jumalalta.
Telle est la part que Dieu réserve au méchant, et l’héritage que lui destine Dieu.
