Jobin 20
1 Silloin Zophar Naemasta vastasi ja sanoi:
Then Zophar the Naamathite answered,
2 Minun ajatakseni vaativat siis minua vastaamaan, ja en minä taida itsiäni pidättää.
“Therefore my thoughts answer me, even by reason of my haste that is in me.
3 Minä tahdon kuulla, jos joku minua nuhtelee ja laittaa; sillä minun ymmärrykseni benki vastaa minun puolestani.
I have heard the reproof which puts me to shame. The spirit of my understanding answers me.
4 Etkös tiedä sen aina niin käyneen siitä ajasta kuin ibminen on pantu maan päälle,
Don’t you know this from old time, since man was placed on earth,
5 Että jumalattomien kerskaus ei ulotu kauvas; ulkokullattuin ilo on silmänräpäykseksi.
that the triumphing of the wicked is short, the joy of the godless but for a moment?
6 Jos hänen korkeutensa ulottuis taivaasen, ja hänen päänsä sattuis pilviin;
Though his height mount up to the heavens, and his head reach to the clouds,
7 Niin pitää hänen viimein katooman niinkuin loka, niin että ne jotka hänen ovat näneet, sanovat: kussa hän on?
yet he will perish forever like his own dung. Those who have seen him will say, ‘Where is he?’
8 Niinkuin uni katoo, niin ei pidä häntä löydettämän, ja niinkuin yönäkö pitää hänen raukeaman.
He will fly away as a dream, and will not be found. Yes, he will be chased away like a vision of the night.
9 Se silmä, joka hänen nähnyt on, ei pidä häntä enää näkemän, ja hänen paikkansa ei pidä häntä enää näkemän.
The eye which saw him will see him no more, neither will his place see him any more.
10 Hänen lapsensa pitää kerjääjiä palveleman, ja hänen kätensä pitää jälleen hänelle antaman, mitä hän ryövännyt on.
His children will seek the favour of the poor. His hands will give back his wealth.
11 Hänen luunsa pitää maksaman hänen salaiset syntinsä, ja pitää makaaman maassa hänen kanssansa.
His bones are full of his youth, but youth will lie down with him in the dust.
12 Ehkä vielä pahuus maistais makiasti hänen suussansa, kuitenkin pitää hänen sen kätkemän kielensä päälle.
“Though wickedness is sweet in his mouth, though he hide it under his tongue,
13 Hän säästää, ja ei hylkää sitä, vaan pitää sen suussansa.
though he spare it, and will not let it go, but keep it still within his mouth,
14 Hänen ruokansa pitää muuttuman hänen vatsassansa, kärmeen sapeksi hänen sisälmyksissänsä.
yet his food in his bowels is turned. It is cobra venom within him.
15 Sen tavaran jonka hän niellyt on, pitää hänen ylös oksentaman; ja Jumala ajaa ne ulos hänen vatsastansa.
He has swallowed down riches, and he will vomit them up again. God will cast them out of his belly.
16 Hänen pitää imemän kärmeen myrkkyä, ja kyykärmeen kieli on hänen tappava.
He will suck cobra venom. The viper’s tongue will kill him.
17 Ei hänen pidä näkemän ojia ja virtoja, joista hunaja ja voi vuotavat.
He will not look at the rivers, the flowing streams of honey and butter.
18 Hän tekee työtä, ja ei saa nautita, ja hänen kalunsa pitää toisen saaman, niin ettei hänellä pidä niistä iloa oleman.
He will restore that for which he laboured, and will not swallow it down. He will not rejoice according to the substance that he has gotten.
19 Sillä hän on polkenut ja hyljännyt köyhän, hän on repinyt itsellensä huoneita, joita ei hän ole rakentanut.
For he has oppressed and forsaken the poor. He has violently taken away a house, and he will not build it up.
20 Sillä hänen vatsansa ei ole taitanut täyteen tulla, ja hänen kalliit kalunsa ei taida häntä pelastaa.
“Because he knew no quietness within him, he will not save anything of that in which he delights.
21 Hänen ruastansa ei pidä mitään jäämän; sentähden ei pidä hänen hyvät päivänsä pysyväiset oleman.
There was nothing left that he didn’t devour, therefore his prosperity will not endure.
22 Ehkä hänellä olis yltäkyllä, niin pitää hänellä kuitenkin ahdistus oleman: kaikki käden vaiva pitää hänen päällensä tuleman.
In the fullness of his sufficiency, distress will overtake him. The hand of everyone who is in misery will come on him.
23 Hänen vatsansa pitää vihdoin täyteen tuleman, ja hänen pitää lähettämän vihansa hirmuisuuden hänen päällensä: hän antaa sataa sotansa hänen päällensä.
When he is about to fill his belly, God will cast the fierceness of his wrath on him. It will rain on him while he is eating.
24 Hänen pitää pakeneman rautaisia sota-aseita, ja vaskijoutsen pitää hänen lävitsensä käymän.
He will flee from the iron weapon. The bronze arrow will strike him through.
25 Avoin miekka pitää käymän hänen lävitsensä, ja miekan välkkynä, joka hänelle pitää karvas oleman, pitää pelvolla hänen päällensä tuleman.
He draws it out, and it comes out of his body. Yes, the glittering point comes out of his liver. Terrors are on him.
26 Koko pimeys on hänelle kätketty tavaraksi; tuli pitää hänen kuluttaman, joka ei puhallettu ole, ja sille, joka jää hänen majaansa, pitää pahoin käymän.
All darkness is laid up for his treasures. An unfanned fire will devour him. It will consume that which is left in his tent.
27 Taivaan pitää ilmoittaman hänen pahuutensa, ja maan pitää asettaman itsensä häntä vastaan.
The heavens will reveal his iniquity. The earth will rise up against him.
28 Hänen huoneensa hedelmä pitää vietämän pois, ja hajoitettaman hänen vihansa päivänä.
The increase of his house will depart. They will rush away in the day of his wrath.
29 Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, ja hänen puheensa perintö Jumalalta.
This is the portion of a wicked man from God, the heritage appointed to him by God.”
