Jobin 20
1 Silloin Zophar Naemasta vastasi ja sanoi:
Then responded Zophar the Naamathite, and said: —
2 Minun ajatakseni vaativat siis minua vastaamaan, ja en minä taida itsiäni pidättää.
Not so, do my thoughts answer me, and to this end, is my haste within me:
3 Minä tahdon kuulla, jos joku minua nuhtelee ja laittaa; sillä minun ymmärrykseni benki vastaa minun puolestani.
The correction meant to confound me, I must hear, but, the spirit—out of my understanding, will give me a reply.
4 Etkös tiedä sen aina niin käyneen siitä ajasta kuin ibminen on pantu maan päälle,
Knowest thou, this—from antiquity, from the placing of man upon earth: —
5 Että jumalattomien kerskaus ei ulotu kauvas; ulkokullattuin ilo on silmänräpäykseksi.
That, the joy-shout of the lawless, is short, and, the rejoicing of the impious, for a moment?
6 Jos hänen korkeutensa ulottuis taivaasen, ja hänen päänsä sattuis pilviin;
Though his elevation mount up to the heavens, and, his head, to the clouds, doth reach,
7 Niin pitää hänen viimein katooman niinkuin loka, niin että ne jotka hänen ovat näneet, sanovat: kussa hän on?
Like his own stubble, shall he utterly perish, They who had seen him, shall say, Where is he?
8 Niinkuin uni katoo, niin ei pidä häntä löydettämän, ja niinkuin yönäkö pitää hänen raukeaman.
Like a dream, shall he fly away, and they shall not find him, yea he shall be chased away, as a vision of the night.
9 Se silmä, joka hänen nähnyt on, ei pidä häntä enää näkemän, ja hänen paikkansa ei pidä häntä enää näkemän.
The eye that hath scanned him, shall not do it again, neither, any more, shall his place behold him:
10 Hänen lapsensa pitää kerjääjiä palveleman, ja hänen kätensä pitää jälleen hänelle antaman, mitä hän ryövännyt on.
His children, shall seek the favour of the poor, and, his own hand, shall give back his wealth.
11 Hänen luunsa pitää maksaman hänen salaiset syntinsä, ja pitää makaaman maassa hänen kanssansa.
His bones, are full of youthful vigour, yet, with him—in the dust, shall it lie down.
12 Ehkä vielä pahuus maistais makiasti hänen suussansa, kuitenkin pitää hänen sen kätkemän kielensä päälle.
Though, a sweet taste in his mouth, be given by vice, though he hide it under his tongue;
13 Hän säästää, ja ei hylkää sitä, vaan pitää sen suussansa.
Though he spare it, and will not let it go, but retain it in the midst of his mouth,
14 Hänen ruokansa pitää muuttuman hänen vatsassansa, kärmeen sapeksi hänen sisälmyksissänsä.
His food, in his stomach, is changed, the gall of adders, within him!
15 Sen tavaran jonka hän niellyt on, pitää hänen ylös oksentaman; ja Jumala ajaa ne ulos hänen vatsastansa.
Wealth, hath he swallowed, and hath vomited the same, Out of his belly, shall, GOD, drive it forth:
16 Hänen pitää imemän kärmeen myrkkyä, ja kyykärmeen kieli on hänen tappava.
The poison of adders, shall he suck, The tongue of the viper shall slay him;
17 Ei hänen pidä näkemän ojia ja virtoja, joista hunaja ja voi vuotavat.
Let him not see in the channels the flowings of torrents of honey and milk.
18 Hän tekee työtä, ja ei saa nautita, ja hänen kalunsa pitää toisen saaman, niin ettei hänellä pidä niistä iloa oleman.
In vain, he toiled, he shall not swallow, like wealth to be restored, in which he cannot exult!
19 Sillä hän on polkenut ja hyljännyt köyhän, hän on repinyt itsellensä huoneita, joita ei hän ole rakentanut.
For he hath oppressed—hath forsaken the poor, A house, hath he seized, which he cannot rebuild.
20 Sillä hänen vatsansa ei ole taitanut täyteen tulla, ja hänen kalliit kalunsa ei taida häntä pelastaa.
Surely he hath known no peace in his inmost mind, —With his dearest thing, shall he not get away:
21 Hänen ruastansa ei pidä mitään jäämän; sentähden ei pidä hänen hyvät päivänsä pysyväiset oleman.
Nothing escaped his devouring greed, —For this cause, shall his prosperity not continue:
22 Ehkä hänellä olis yltäkyllä, niin pitää hänellä kuitenkin ahdistus oleman: kaikki käden vaiva pitää hänen päällensä tuleman.
When his abundance is gone, he shall be in straits, All the power of distress, shall come upon him.
23 Hänen vatsansa pitää vihdoin täyteen tuleman, ja hänen pitää lähettämän vihansa hirmuisuuden hänen päällensä: hän antaa sataa sotansa hänen päällensä.
It shall be that, to fill his belly, he will thrust at him the glow of his anger, and rain [it] upon him for his punishment.
24 Hänen pitää pakeneman rautaisia sota-aseita, ja vaskijoutsen pitää hänen lävitsensä käymän.
He shall flee from the armour of iron, —There shall pierce him, a bow of bronze!
25 Avoin miekka pitää käymän hänen lävitsensä, ja miekan välkkynä, joka hänelle pitää karvas oleman, pitää pelvolla hänen päällensä tuleman.
He hath drawn it out, and it hath come forth out of his back, —yea the flashing arrow-head, out of his gall, There shall march on him—terrors:
26 Koko pimeys on hänelle kätketty tavaraksi; tuli pitää hänen kuluttaman, joka ei puhallettu ole, ja sille, joka jää hänen majaansa, pitää pahoin käymän.
Every misfortune, is laid up for his treasures, —There shall consume, a fire, not blown up, —it shall destroy what remaineth in his tent:
27 Taivaan pitää ilmoittaman hänen pahuutensa, ja maan pitää asettaman itsensä häntä vastaan.
The heavens shall reveal his iniquity, and, the earth, be rising up against him:
28 Hänen huoneensa hedelmä pitää vietämän pois, ja hajoitettaman hänen vihansa päivänä.
The increase of his house shall vanish, melting away in the day of his anger.
29 Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, ja hänen puheensa perintö Jumalalta.
This, is the portion of the lawless man, from God, and the inheritance decreed him from the Mighty One.
