< Jobin 19 >
1 Mutta Job vastasi ja sanoi:
ヨブこたへて曰く
2 Kuinka kauvan te vaivaatte minun sieluani? ja runtelette minua sanoilla?
汝ら我心をなやまし 言語をもて我を打くだくこと何時までぞや
3 Te olette nyt kymmenen kertaa pilkanneet minua; ja ette häpee minua niin vaivata.
なんぢら已に十次も我を辱しめ我を惡く待ひてなほ愧るところ無し
4 Jos minä erehdyn, niin minä itselleni erehdyn.
假令われ眞に過ちたらんもその過は我の身に止れり
5 Mutta te tosin nousette minua vastaan, ja soimaatte minun pilkkaani.
なんぢら眞に我に向ひて誇り我身に羞べき行爲ありと證するならば
6 Niin tietäkäät nyt, että Jumala hukuttaa minun, ja on piirittänyt minun verkkoihinsa.
神われを虐げその網羅をもて我を包みたまへりと知るべし
7 Katso, ehkä minä vielä väkivallan tähden huutaisin, niin ei kuitenkaan kuulla minua: jos minä parkuisin, niin ei tässä ole oikeutta.
我虐げらるると叫べども答なく 呼はり求むれども審理なし
8 Hän on aidannat minun tieni, etten minä taida sitä käydä, ja pannut pimeyden minun poluilleni.
彼わが路の周圍に垣を結めぐらして逾る能はざらしめ 我が行く途に黑暗を蒙むらしめ
9 Hän on riisunut minun kunniani minulta, ja ottanut pois kruunun minun päästäni.
わが光榮を褫ぎ我冠冕を首より奪ひ
10 Hän on maahan kukistanut minun joka kulmalta, ja laskenut minun menemään; ja on reväissyt ylös minun toivoni niinkuin puun.
四方より我を毀ちて失しめ 我望を樹のごとくに根より拔き
11 Hän on hirmuisesti vihastunut minun päälleni, ja pitää minun vihamiehenänsä.
我にむかひて震怒を燃し 我を敵の一人と見たまへり
12 Hänen sotajoukkonsa ovat kokoontuneet, ja asettaneet tiensä minua kohden, ja piirittäneet minun majani.
その軍旅ひとしく進み途を高くして我に攻寄せ わが天幕の周圍に陣を張り
13 Hän on eroittanut minun veljeni kauvas minusta, ja minun tuttavani ovat minulle muukalaisiksi tulleet.
彼わが兄弟等をして遠くわれを離れしめたまへり 我を知る人々は全く我に疎くなりぬ
14 Minun lähimmäiseni piiloivat minua, ja minun ystäväni ovat unhottaneet minun.
わが親戚は往來を休め わが朋友はわれを忘れ
15 Minun huonekuntalaiseni ja piikani pitävät minua vieraana, minä olen tuntemattomaksi tullut heidän silmäinsä edessä.
わが家に寄寓る者およびわが婢等は我を見て外人のごとくす 我かれらの前にては異國人のごとし
16 Minä huusin palveliaani, ja ei hän vastannut minua: minun täytyy rukoilla häntä omalla suullani.
われわが僕を喚どもこたへず 我口をもて彼に請はざるを得ざるなり
17 Minun emäntäni vieroi minun henkeäni, ja minun täytyy palvella omia lapsiani.
わが氣息はわが妻に厭はれ わが臭氣はわが同胎の子等に嫌はる
18 Ja nuoretkin lapset minun katsovat ylön: jos minä nousen, niin he puhuvat minua vastaan.
童子等さへも我を侮どり 我起あがれば即ち我を嘲ける
19 Kaikki uskolliset ystäväni kauhistuvat minua; ja joita minä rakastin, ovat kääntäneet itsensä minua vastaan.
わが親しき友われを惡みわが愛したる人々ひるがへりてわが敵となれり
20 Minun luuni tarttuivat minun nahkaani ja lihaani, ja en minä taida nahallani peittää hampaitani.
わが骨はわが皮と肉とに貼り 我は僅に齒の皮を全うして逃れしのみ
21 Armahtakaat minun päälleni, armahtakaat minun päälleni, te minun ystäväni! sillä Jumalan käsi on minuun sattunut!
わが友よ汝等われを恤れめ 我を恤れめ 神の手われを撃り
22 Miksi te vainootte minua niinkuin Jumalakin, ja ette taida minun lihastani ravittaa?
汝らなにとて神のごとくして我を攻め わが肉に饜ことなきや
23 Jospa minun puheeni kirjoitettaisiin! jospa ne kirjaan pantaisiin, ja painettaisiin!
望むらくは我言の書留られんことを 望むらくは我言書に記されんことを
24 Raudalla kaivettaisiin lyijy ijankaikkiseksi muistoksi kiveen.
望むらくは鐡の筆と鉛とをもて之を永く磐石に鐫つけおかんことを
25 Sillä minä tiedän minun Lunastajani elävän: ja hän on tästälähin maan päällä seisova.
われ知る我を贖ふ者は活く 後の日に彼かならず地の上に立ん
26 Ja vaikka vihdoin minun nahkani ja tämä (ruumis) lakastuu, saan minä kuitenkin minun lihassani nähdä Jumalan.
わがこの皮この身の朽はてん後 われ肉を離れて神を見ん
27 Hänen minä olen minulleni näkevä, ja minun silmäni katsovat häntä, ja ei kenkään outo. Minun munaskuuni ovat kuluneet minun helmassani.
我みづから彼を見たてまつらん 我目かれを見んに識らぬ者のごとくならじ 我が心これを望みて焦る
28 Tosin teidän pitäis sanoman: Miksi me vainoamme häntä? sillä tämän puheen perustus löytyy minun tykönäni.
なんぢら若われら如何に彼を攻んかと言ひ また事の根われに在りと言ば
29 Peljätkäät siis miekkaa, sillä viha on pahain töiden kostomiekka, että te tietäisitte kurituksen tulevan.
劍を懼れよ 忿怒は劍の罰をきたらす 斯なんぢら遂に審判のあるを知ん