Jobin 19
1 Mutta Job vastasi ja sanoi:
Unya mitubag si Job ug miingon,
2 Kuinka kauvan te vaivaatte minun sieluani? ja runtelette minua sanoilla?
“Hangtod kanus-a man ninyo ako paantoson ug dugmokon pinaagi sa mga pulong?
3 Te olette nyt kymmenen kertaa pilkanneet minua; ja ette häpee minua niin vaivata.
Ikanapulo na kini nga higayon nga inyo akong gisaway; wala kamo naulaw sa daotan ninyo nga pagtagad kanako.
4 Jos minä erehdyn, niin minä itselleni erehdyn.
Kung tinuod man nga ako nasayop, ang akong sayop magpabilin nga akoa nang tulubagon.
5 Mutta te tosin nousette minua vastaan, ja soimaatte minun pilkkaani.
Kung ikaw manghambog batok kanako ug mapatuo nimo ang matag-usa nga ako nagpakaulaw,
6 Niin tietäkäät nyt, että Jumala hukuttaa minun, ja on piirittänyt minun verkkoihinsa.
nan angay nimong mahibaloan nga ang Dios nagbuhat ug daotan kanako ug nadakpan ako sa iyang pukot.
7 Katso, ehkä minä vielä väkivallan tähden huutaisin, niin ei kuitenkaan kuulla minua: jos minä parkuisin, niin ei tässä ole oikeutta.
Tan-awa, nagtawag ako ug nag-ingon nga nakabuhat ako ug sayop, apan wala ako gidungog; nagpakitabang ako, apan walay katarong.
8 Hän on aidannat minun tieni, etten minä taida sitä käydä, ja pannut pimeyden minun poluilleni.
Giparilan niya ang akong dalan aron dili ako makaagi, ug gipangitngit niya ang akong agianan.
9 Hän on riisunut minun kunniani minulta, ja ottanut pois kruunun minun päästäni.
Gitanggal niya kanako ang akong himaya, ug gikuha niya ang korona sa akong ulo.
10 Hän on maahan kukistanut minun joka kulmalta, ja laskenut minun menemään; ja on reväissyt ylös minun toivoni niinkuin puun.
Giguba niya ako sa tanang bahin, ug nawala ako; giibot niya ang akong mga paglaom sama sa kahoy.
11 Hän on hirmuisesti vihastunut minun päälleni, ja pitää minun vihamiehenänsä.
Gipasilaob usab niya ang iyang kapungot batok kanako; giisip niya ako nga usa sa iyang mga kaaway.
12 Hänen sotajoukkonsa ovat kokoontuneet, ja asettaneet tiensä minua kohden, ja piirittäneet minun majani.
Nanagtigom ang iyang kasundalohan; naghimo silag mapatungan nga yuta batok kanako ug nagkampo libot sa akong tolda.
13 Hän on eroittanut minun veljeni kauvas minusta, ja minun tuttavani ovat minulle muukalaisiksi tulleet.
Gipahilayo niya kanako ang akong kaigsoonan; ang akong mga kaila layo na kanako.
14 Minun lähimmäiseni piiloivat minua, ja minun ystäväni ovat unhottaneet minun.
Gipakyas ako sa akong kaparyentihan; gikalimtan ako sa akong mga suod nga higala.
15 Minun huonekuntalaiseni ja piikani pitävät minua vieraana, minä olen tuntemattomaksi tullut heidän silmäinsä edessä.
Ang mga nagpuyo isip bisita sa akong balay ug ang akong mga babaye nga sulugoon nag-isip kanako nga dumuduong; langyaw ako sa ilang panan-aw.
16 Minä huusin palveliaani, ja ei hän vastannut minua: minun täytyy rukoilla häntä omalla suullani.
Gitawag ko ang akong sulugoon, apan wala siya mitubag bisan pag nangaliyupo ako kaniya pinaagi sa akong baba.
17 Minun emäntäni vieroi minun henkeäni, ja minun täytyy palvella omia lapsiani.
Ang akong gininhawa makapasuko sa akong asawa; ang akong mga pangaliyupo gidumtan sa akong kaugalingong mga igsoong lalaki ug babaye.
18 Ja nuoretkin lapset minun katsovat ylön: jos minä nousen, niin he puhuvat minua vastaan.
Bisan ang mga bata nagbiaybiay kanako; kung mobarog ako aron pagsulti, mosulti sila batok kanako.
19 Kaikki uskolliset ystäväni kauhistuvat minua; ja joita minä rakastin, ovat kääntäneet itsensä minua vastaan.
Ang tanan nakong mga higala naglikay na kanako; kadtong akong mga gihigugma nakigbatok na kanako.
20 Minun luuni tarttuivat minun nahkaani ja lihaani, ja en minä taida nahallani peittää hampaitani.
Ang akong mga bukog nagpilit sa akong panit ug sa akong unod; nakasugakod nalang ako pinaagi sa akong lagus.
21 Armahtakaat minun päälleni, armahtakaat minun päälleni, te minun ystäväni! sillä Jumalan käsi on minuun sattunut!
Kaluy-i ako, kaluy-i ako, akong mga higala, kay ang kamot sa Dios mihikap kanako.
22 Miksi te vainootte minua niinkuin Jumalakin, ja ette taida minun lihastani ravittaa?
Nganong gilutos man ninyo ako nga daw kamo ang Dios? Nganong wala man kamo matagbaw sa pagsakit sa akong unod?
23 Jospa minun puheeni kirjoitettaisiin! jospa ne kirjaan pantaisiin, ja painettaisiin!
Oh, hinaot nga ang akong mga pulong mahisulat karon! Oh, hinaot nga gisulat kini sa libro!
24 Raudalla kaivettaisiin lyijy ijankaikkiseksi muistoksi kiveen.
Oh, hinaot nga pinaagi sa puthaw nga tinalinisan ug tingga ikulit kini diha sa bato hangtod sa hangtod!
25 Sillä minä tiedän minun Lunastajani elävän: ja hän on tästälähin maan päällä seisova.
Apan alang kanako, nasayod ko nga ang akong Manluluwas buhi, ug sa kataposan mobarog siya sa kalibotan;
26 Ja vaikka vihdoin minun nahkani ja tämä (ruumis) lakastuu, saan minä kuitenkin minun lihassani nähdä Jumalan.
human ang akong panit, madunot kining lawasa, unya diha sa akong unod makita ko ang Dios.
27 Hänen minä olen minulleni näkevä, ja minun silmäni katsovat häntä, ja ei kenkään outo. Minun munaskuuni ovat kuluneet minun helmassani.
Makita ko siya, ako mismo makakita kaniya sa akong kiliran; makita ko siya sa akong mga mata, ug dili sama sa langyaw. Ang akong kidney mawala uban kanako.
28 Tosin teidän pitäis sanoman: Miksi me vainoamme häntä? sillä tämän puheen perustus löytyy minun tykönäni.
Kung moingon ka, 'Unsaon nato siya paglutos! Ang gamot sa iyang kagubot anaa kaniya,'
29 Peljätkäät siis miekkaa, sillä viha on pahain töiden kostomiekka, että te tietäisitte kurituksen tulevan.
angay kang mahadlok sa espada, kay ang kapungot nagdala sa silot sa espada, aron ka makahibalo nga adunay paghukom.”
