< Jobin 18 >

1 Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:
Bildad il Suchita prese a dire:
2 Koska te lakkaatte puhumasta? ymmärtäkäät ensin, ja puhukaamme sitte.
Quando porrai fine alle tue chiacchiere? Rifletti bene e poi parleremo.
3 Miksi me pidetään niinkuin juhdat, ja olemme niin saastaiset teidän silmäinne edestä?
Perché considerarci come bestie, ci fai passare per bruti ai tuoi occhi?
4 Tahdotkos revetä kiukussas? luuletkos, että maa sinun tähtes hyljätään ja kallio siirretään siastansa?
Tu che ti rodi l'anima nel tuo furore, forse per causa tua sarà abbandonata la terra e le rupi si staccheranno dal loro posto?
5 Jumalattoman valkeus pitää myös sammutettaman, ja hänen valkiansa kipinä ei pidä paistaman.
Certamente la luce del malvagio si spegnerà e più non brillerà la fiamma del suo focolare.
6 Hänen majassansa pitää valkeus tuleman pimeydeksi, ja hänen kynttilänsä pitää siinä sammutettaman.
La luce si offuscherà nella sua tenda e la lucerna si estinguerà sopra di lui.
7 Hänen voimansa askeleet pitää ahdistettaman; ja hänen neuvonsa pitää hänen maahan sysäämän.
Il suo energico passo s'accorcerà e i suoi progetti lo faran precipitare,
8 Sillä hän on viety jalkoinensa paulaan, ja vaeltaa verkossa.
poiché incapperà in una rete con i suoi piedi e sopra un tranello camminerà.
9 Paula pitää pitämän hänen kantapäänsä, ja ryövärit pitää hänen käsittämän.
Un laccio l'afferrerà per il calcagno, un nodo scorsoio lo stringerà.
10 Hänen paulansa on viritetty maan päälle, ja hänen satimensa hänen polullensa.
Gli è nascosta per terra una fune e gli è tesa una trappola sul sentiero.
11 Kaikin tahoin pitää kauhistukset häntä peljättämän, ja hänen jalkansa eksyttämän.
Lo spaventano da tutte le parti terrori e lo inseguono alle calcagna.
12 Nälkä pitää oleman hänen tavaransa, ja onnettomuus pitää oleman valmistettu hänen kylkeensä.
Diventerà carestia la sua opulenza e la rovina è lì in piedi al suo fianco.
13 Hänen nahkansa vahvuus pitää kulutettaman, ja hänen väkevyytensä pitää kuoleman esikoisen syömän.
Un malanno divorerà la sua pelle, roderà le sue membra il primogenito della morte.
14 Hänen toivonsa pitää revittämän ylös juurinensa hänen majastansa, ja hän pitää ajettaman pelkoin kuninkaan tykö.
Sarà tolto dalla tenda in cui fidava, per essere trascinato al re dei terrori!
15 Se on asuva hänen majassansa hänen puutteensa tähden: hänen majansa päälle pitää tulikiveä viskottaman.
Potresti abitare nella tenda che non è più sua; sulla sua dimora si spargerà zolfo.
16 Alhaalta pitää hänen juurensa kuivettuman, ja ylhäältä hänen elonsa niitettämän.
Al di sotto, le sue radici si seccheranno, sopra, saranno tagliati i suoi rami.
17 Hänen muistonsa pitää hukkuman maan päältä, ja ei pidä ensinkään hänellä nimeä oleman kadulla.
Il suo ricordo sparirà dalla terra e il suo nome più non si udrà per la contrada.
18 Hän pitää ajettaman valkeudesta pimeyteen, ja pitää maalta heitettämän pois.
Lo getteranno dalla luce nel buio e dal mondo lo stermineranno.
19 Ei hänellä pidä yhtään lasta oleman, eikä lasten lasta hänen kanssansa; ja ei pidä yhtään hänen asuinsioihinsa jäämän.
Non famiglia, non discendenza avrà nel suo popolo, non superstiti nei luoghi della sua dimora.
20 Ne jotka hänen perässänsä tulevat, pitää hämmästymän hänen päivästänsä, ja ne jotka hänen edellänsä ovat olleet, pitää peljästymän.
Della sua fine stupirà l'occidente e l'oriente ne prenderà orrore.
21 Tämä on jumalattoman maja, ja tämä on sen sia, joka ei Jumalasta mitään tiedä.
Ecco qual è la sorte dell'iniquo: questa è la dimora di chi misconosce Dio.

< Jobin 18 >